Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Kurki on nyt täysin pihalla tästä keskimääräisestä puustosta.
Kiertoajan läpilaskettu puusto on tärkeä tietää. Minulla esim on ainoastaan maapohjan vuosikasvua 6 m3/ha vastaava yksiselitteinen tieto 140 m3/ha. Molemmat luvut hakattavaa puuta.
Kiertoajan läpilaskettu puusto/ha on tärkeä tietää ainakin kahdessa vertailussa:
Optimikehitysluokkajakauma + kiertoajan sovittaminen maksimoimaan vuosikasvun antaa maapohjan jatkuvan kasvun maksimin. Jo pelkästään se, että löytyy tietoa kiertoajan läpi, vuosikasvu ja keskimääräinen puusto, on tärkeää.
Jos on nuorta puustoa niin tietää, koska tulee ”virtuaali” nielua. Puustoa on siis enemmän kuin optimi kehitysluokkajakauman mukainen puusto. Kiertoajan läpi laskettu vuosikasvu pitää tällöin arvioida. Se on paljon pienempi, mitä esim metsään.fi palvelu antaa.
PS Normaalimetsän teorialla voi laskea arvioita keskimääräisestä puustosta.
Anneli laittoi Pukkalan jk n runkolukusarjoja nähtäväksi.
Aika optimistinen oli alikasvosjatkumo. Ja ristiriitainen väittämään, että raivaussahaa ei tarvitsisi.
Minä taitaisin tehdä tuollaiseen metsään kaksi 50 m3 ylispuuhakkuuta ja hoitaa lopun puuston jaksollisen menetelmällä. Saattaisi jopa käydä, että päätehakkuuvaiheessa alla olisi täysitiheä alikasvos. Sen voisi jättää kasvamaan.
Puhuuko tuo Lauri tuosta MTK n entisen metsäjohtajan johtamasta puulaakista. Ennenmuinoin, kun Hakkarainen oli vielä MTK ssa, lähetin hänelle sähköpostin ja kehotin lopettamaan nieluhössötyksen. Perustelutkin annoin.
On hyvä, että Hakkarainen häipyi MTK sta. Näyttää jatkavan nieluevangeliumia Pro Silvassa. 50 vuotta vielä heillä piisaa nielua. Aika poikia. Tai heillä on metsät tosi surkeassa jamassa puustoltaan. Esim jos minä lopettaisin hakkuut metsissäni neljäksi vuodeksi niin nielu olisi sitten nollilla. Kyllähän nielua pitää olla, joten minä hakkuutan vain puolet vuosikasvusta. Kahdeksan vuoden päästä menee nielu nollille.Mitä tulee lahopuiden vaikutukseen metsä tuottoon niin mielelläni otan esimerkin. Joku partajeesus on sanonut, että Suomen metsissä pitäisi olla tai ainakin on ollut lahopuuta noin 100 m3/ha. Maanpäällinen puuaines lahoaa 6…7 % määrästään vuodessa. Tarkoittaa, että Suomen metsien vuosikasvun pitäisi olla vähintään 6 m3/ha jotta 100 m3 lahopuujatkumo voidaan ylläpitää. Hakkuita ei tuolloin voisi suorittaa ollenkaan, kun kaikki kasvu menisi tuonne jatkumoon.
Kurjelle sanoisin, että keskimääräinen puusto/ha voi olla joillekin helppo laskea. Useat katsovat sen suoraan jostain metsään-palvelusta. Kiertoajan läpi laskentaan sillä ei ole mitään tekemistä. Sama koskee vuosikasvua.
Minulla esim ei ole yhtään metsikköä, vielä, missä kasvu olisi 8 m3/ha/vuosi.
Jospa Kurjella olisi. Äkkiä Kurki varmaan lyö pöytään tuon kiertoajan läpi lasketun keskimääräisen puuston. Jos se helppoa on laskea.
mehtäukolle sanoisin, että kyllå ne varvut ja heinät nieluina voi unohtaa. Ne tuhoutuvat päätehakkuussa. Sen sijaan kovasti kasvava puusto syöttää hakkuujätettä ja juurakkoja suorastaan valtavasti maan sisään. Sitähän ne ruotsalaisetkin ovat laskeneet. Tosin heiltä puuttuu se tieto (tarkoituksellisesti) , että rajansa kullakin.
Tuolla toisessa ketjussa Kuusiuskova antoi dataa hakkuistaan, kun vuosikasvu kiertoajan läpi on luokkaa 12 m3/ha. Minulla ei ole kosketuspintaa noin isoihin vuosikasvuihin. Yritin laskea keskimääräisen puuston Kuusiuskovan datasta. Alkuvuosien kasvu piti arvata, eli siinä piilee laskennan epävarmuus. En saanut keskimääräiseksi puustoksi kuin vähän yli 200 m3/ha (hakattavaa puustoa). Olisin kuvitellut, että puusto olisi ollut luokkaa 220 m3/ha. Sen tiedän, että puuston kasvun lisääminen ei lisää pitkänajan nielua kovin paljoa. Kiertoajan lyheneminen pitää siitä huolen.
Olisikin tärkeää, että kommentaattorit Kuusiuskova ja Visakallo, joilla on ollut päätehakkuita 10-12 m3/ha/vuosi alueilla, yrittäisivät laskea noilta aloilta keskimääräisen puuston kiertoajan läpi. Saataisiin jotain konkreettista tietoa, mikä on kasvun lisäyksen nieluvaikutus.
Anneli ehdottaa tuolla luettavaksi prof Pukkalan blogitekstiä.
Kirjoitus näyttää olevan taattua Pukkalaa. Siis pääosin huuhaata.
Nostaisin esiin kaksi asiaa.
Pukkala tarkastelee asioita dynaamisen tasapainon oletuksella. Kun kyseessä on metsätaloussuunnitelmat niin se on sallittua vain jos maapohjan kasvupotentiaali on täysin käytössä. Kehitysluokkajakaumista sen saa selville.
Pukkala olettaa vakiosuuruiset vuosihakkuut. Metsätaloussuunnitelmassa se on sallittu 50 vuodeksi vain jos vuosikasvu on samansuuruinen. Otetaan tarkasteluun Pukkalan tarkastelema puustoisin alue 221 m3/ha. Tuollainen puusto tarkoittaa n 12 m3/ha vuosikasvua. Kuusiuskovalla näytti olleen, joten hän voisi yrittää laskea hakkuudatasta kiertoajan keskimääräisen puuston. Kun kyseessä on metsätaloussuunnitelma niin siellä tulisi antaa hakkuusuositukset, joilla voidaan saavuttaa optimi kehitysluokkajakauma 25-30-30-15 ja tuota kasvua vastaava puusto n 180 m3/ha.
Mitä tästä opimme: Pukkalalta ei kannata ainakaan metsätaloussuunnitelmaa tilata.
Näyttäisi siltä, että Perkolla on aivan oikeita periaatteita jk ssa.
Minä ”kalastan” optimia, koska kun sen tietää niin voi tehdä erinäisiä päätöksiä. Voi joutua esim raivauksia tekemään, ehkä istutuksia tai pienaukon.Se mikä minua on koko ajan johtanut harhaan, on että väitetään tehtävän hakkuita tasaisin väliajoin. Silläkin periaatteella näytti löytyvän jonkinlainen optimi. Suunnilleen samaa tasoa kasvu kuin jaksollisessa. Mutta isoja puita olisi pitänyt poistaa juuri kun olivat parhaassa kasvussa 500-600 litraisena. En jatkanut laskentaa. Tuli kyllä mieleeni, että Arvometsä käyttää tätä systeemiä.
Perkon vinkeillä saatan yrittää vielä miettiä asiaa. Ongelmia laskentaan aiheuttaa noiden isojen puiden kasvun optimointi.
Perkolle sanoisin, että kyllä sieltä optimi löytyy.
Näyttää Perkolla olevan samanlainen ajatus kuin minulla, että ensimmäisessä hakkuussa jätetään isoja puita 60-90 kpl. Nuohan pitää poistaa 10 vuoden päästä. Nyt pitäisi tietää, minkä kokoisia ja kuinka monta on kasvamassa noiden 60-90 rungon lisäksi. Minun laskennassani nuo poistetaan 10 vuoden jälkeen ja sitten pidetään pitempi tauko, ehkä 20 vuotta, jotta ”uusi” sukupolvi on järeytynyt.Aika hyvinkasvavat metsät Kuusiuskovalla. Taitaa olla aika vaikea noin hyvinkasvavaa metsää hoitaa. Jotta saisi hyvälaatuista tukkia niin pitäisi kasvattaa todella tiheässä, mutta sitten iskisi tykkylumi. Tarkoitan hyvälaatuisella luston paksuutta.