Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Täytyy ihmetellä näitä juttuja hehtaari päivässä. Ennen keskenkasvuisena saatoin tehdä 10 tuntisia päiviä, että juuri ja juuri onnistui hehtaari päivässä.
Taimikoita on erilaisia, mutta jotain jänisten ruokaa minä en mene raivaamaan. Itse asiassa käytän vanhan ajan oppia raivauksille. Sanoivat, että kuusikon raivaus on tehtävä silloin kun risut alkavat hakata kuusen latvuskasvua tai jos latvuskasvu alkaa pienentyä roskapuun takia.
Minusta tärkeää ei ole kuinka paljon kuluttaa hehtaarin raivaamiseen vaan se, että raivaa siten, että ainakaan kahdeksaan vuoteen ei tarvitse mennä alueelle.
Minä puhun kuusikoista ja koivikoista. Männiköistä en tiedä paljon mitään.
Kyseessä olisi ollut hyvä Viisasten kerho kysymys.
Alue oli siis vesijättöä vuodelta 1868. 20-luvulla vielä lampaille aidattu laidun. V 1948 ilmakuvissa pääosin pusikkoa, mutta seassa jo isolatvaisia hieskoivuja ja tervaleppiä.Luontosäännökset on kyllä outoja. Luulisi, että käpysonnin metsiä olisi suuret alueet pakkosuojelussa.
Minulla on tässä mielessä outo tilanne, että metsä, jonka ikä voisi olla korkeintaan 170 vuotta, on hakkuukiellossa luonnonsuojelun perusteella. Huhupuheiden mukaan alueella ei ollut edes metsää 100 vuotta sitten.
Minusta tuntuu, että mehtäukko ei ole ajatellut loppuun Perkon lähettämän kuvan tietoja.
Minä tulkitsen sitä niin, että tuollaiseen metsikköön voi tehdä vanhan ajan harsintahakkuita. Ylispuuhakkuuksikin sitä voisi kutsua. Hakkuissa voisi ottaa pois n 150 runkoa kerralla ja viimeisen 200-300 runkoa sitten kun alle on tullut kunnon alikasvos. Vuosikasvu olisi hyvä vuosikymmeniä. Raivaussahalle olisi töitä, mutta istutustöitä ei. Saattaisi jopa antaa paremman vuosituoton kuin jaksollinen. Mutta maapohjan kasvukyvyn tulee olla hyvä. Sanoisin, että maapohjan kasvukyvyn ollessa alle 10 m3/ha niin tuollainen jatkuva kasvatus ei onnistu tuottavasti.Visakallolle. Minä lasken hakkuudatasta kaiken runkopuun, mitä on myyty yhtiöille tai otettu omaan käyttöön esim polttopuuksi. Energiapuu on siis mukana, latvusmassa ja kannot eivät. Saadut luvut vuosikasvulle ja puustolle kerron 1,1 llä niin muu poistuma tulee huomioiduksi ja lukuja voi verrata Luken antamiin runkopuun määrätietoihin.
Noissa Visakallon luvuissa ei mikään täsmää. Aivan selvästi kiertoajan läpi oleva puusto/ha ja kasvu ovat paljon isompia. Luulisi, että luokkaa 10 m3/ha ainakin. Hakkuudatalaskenta antaa vääriä tietoja, jos metsän pinta-ala ei ole ollut vakio. Lähemmäs oikeaa tietoa pääset, kun lasket vain tuolle pinta-alalle, mikä on ollut metsänä täydet 41 vuotta.
Visakallolla ihan hyvää dataa metsästään. Tuo 41 vuotta kuitenkin vääristää tuloksia. Varsin tarkkaa dataa saa jos hakkuudata on kiertoaika+10 vuotta ajalta. Pari huomiota kuitenkin tein. Tukkiprosentti on iso. Aivankuin harvennushakkuut ja varsinkin ensiharvennukset olisivat vähäisiä. Toisaalta voisi kuvitella, että tuo hakkuu/vuosi 7,28 tulee olemaan suurempi kun laskentadata on kattavasti kiertoajan läpi.
Minun arvioni on, jos tuo vuosikasvu 7,28 olisi lopullinen, että nollanielu puusto olisi 160-165 m3/ha.
Mielenkiintoinen tieto on kuitenkin tuo, että Visakallo on pystynyt hakkaamaan metsänsä ”paljaaksi” 20 vuoden kierrolla. VMI n mukaan Suomen metsät paljaaksihakataan n 25 vuoden välein. Tämäkin antaisi viitteitä, että vuosikasvu ja keskimääräinen puusto ovat paljon isompia kuin jototeutunut.
Katselin Perkon lukijoiden kuvissa ollutta runkosarjaa. Teoreettisesti erittäin mielenkiintoinen. Perkolla näyttäisi olevan kaikki eväät onnistua jk ssa.
Mieleeni tuli sellainenkin ajatus, että onko metsän maapohjan kasvukyvyssä sellainen ”keikahduspiste”, että jk tuottaisi paremmin kuin jaksollinen. Kovan kasvuvoiman maapohja jaksollisessa näyttää tuottavan paksulustoista tukkia. Kuten myös ”huono” kaavuinen jk metsä.
Kurki puhuu haapojen kovasta kasvusta.
Minäkin olen ihmetellyt, miten tuollainen nopeakasvuinen puu kuin haapa, ei ole innostanut energiateollisuutta. 1 m3 haapaa antaa poltettuna energiaa suunnilleen yhtä paljon kuin 1 barreli öljyä. Öljyn hinnasta saisi siis hyvän vertailukohdan energiapuun hinnalle. Takavuosina taisi olla 8 eur/m3. olisiko nyt luokkaa 20 eur/m3. Käytettäessä haapaa lähienergiana niin tuo hintaero öljyyn verrattuna on pelkkää energiateollisuuden ahneutta.
Anneli puhui tuolla mesänhoidon suositusten puolesta. Aivan oikein. Maapohjan maksimaalinen hyödyntäminen tapahtuu nimenomaan metsänhoidon suositusten mukaan. Sitä vartenhan ne tehdään.
Nieluasiaan tämä ei kuitenkaan vaikuta. Jos kasvu tai muut ulkoiset tekijät ovat vakioita niin nielu menee aina nollaksi vaikka noudattaisi joka kuviolla metsänhoidon suosituksia.
Nollanielua vastaavan puuston/ha omassa metsässään saa hakkuudatasta. Koko tarkasteltava alue on pitänyt mennä kertaalleen kiertoajan läpi. Sen jälkeen pitää tarkastella dataa eri kiertoajan pituisissa jaksoissa. Tällöin saatava maksimi keskimääräinen puusto on toteutunut nollanielupuusto.