Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Minä tuolla aikaisemmin kritisoin IPCC n metaanilaskentaa. Jalkanen näytti olevan sitä mieltä, että kansallisesti lasketaan oikein. Minä sanoisin, että nimenomaan Suomessa metaanilaskenta on päin seiniä. Otin esimerkiksi karjatalouden metaanin.
Metaani on siitä mielenkiintoinen, että sen käyttäytyminen ilmakehässä olisi hyvä olla Ilmastopaneelin tohtorien tiedossa. Metaanilla on elinikä ilmakehässä. Se tarkoittaa, että vakiosuuruinen metaanipäästö ei tuon ajan jälkeen voi enää lisätä ilmaston lämpenemistä (laskennallisesti).
Juurakoiden hajoamiskaava on samanlainen eksponentiiaalifunktio kuin metaanilla. Kantaluku on eri. Mutta juurakoilla on myös elinikä. Minä tarkastin aikoinaan yasso07 pohjalta juurakoiden hajoamista hajoamiskäyrien pohjalta. Minulla ei ollut hajoamisfunktioita tiedossa. Kuitenkin näin, että elinikä on jotain yli 100 vuotta. Jos nyt juurakoiden hajoaminen on nopeutunut niin elinikä on lyhentynyt. Olettaisin, että Luke eikä Ilmastopaneeli osaa laskea maanalaisen biomassan hajoamisen vaikutusta ilmastoon. Kun eivät osaa laskea metaaninkaan vaikutusta.
Tietäisikö joku, mikä on maanalaisen biomassan hajoamisfunktion kantaluku. Sehän tulee suoraan hajoamisprosentista. Minulle riittää tämä prosenttilukukin. Jossain ruotsalaisessa raportissa se oli ilmoitettu, mutta en sitä noteerannut.
Hienoa, että Jalkanen esitti luettavaksi tuon Alm et al tutkimuksen suometsätaloudesta. Minulla itselläni ei ole mitään omakohtaista kosketuspintaa suometsätalouteen.
Tuossa tutkimuksessa kiinnitin huomiota siihen, että annettiin ymmärtää, että ojitetuilla soilla on päätehakkuita tehty iät ja ajat. Minä olen ollut siinä käsityksessä, että päätehakkuubuumi on vasta tulossa.
Päätehakkuun jälkeen maaperähiili alkaa kasvaa kunnolla. Johtuen kantojen hitaasta hajoamisnopeudesta. Tuossa tutkimuksessa hajoaminen vain kiihtyi ajan edetessä. Jotenkin tuntuu ihmeelliseltä, jos maahan syötetään enenevässä määrin hitaasti hajoavaa biomassaa niin hajoaminen kiihtyy.
Kurki saoo, että Luken mukaan ojitettujen turvemaiden päästö on 11,6 Mton-ekv. Eikö tämä ole maaperäpäästö. Metsän kasvu on ilmoitettu erikseen. Lienee jotain 20 milj m3.
Minusta Laureen kritisoi sitä, että suometsätaloudesta oli tehty päästölähde jättämällä soiden metsänkasvu huomiotta. Talousmetsissä nielu menee aina nollaksi, joten lopputulos on nielu/päästölaskennassa, että ojitetut suometsät ovat päästö. Jätetään tällöin huomiotta, että noista metsistä saadaan täysi vuosikasvu yhteiskunnan käyttöön.
Jalkaselle huomauttaisin IPCC metaanilaskennasta, että se on täyttä hölynpölyä. Otetaan esimerkki.
IPCC laskukaavoilla Suomen karjatalouden metaanipäästöt ovat n 2 milj tn co2ekv. Pääosa tuosta metaanista tulee heinää syövän karjan ruuansulatuksesta. Metaani ch4 sisältää hiiltä. Tarkoittaa, että lehmät muka voisivat heinää syömällä lisätä Suomessa hiiltä ilmakehään tuhansia tonneja. Ei onnistu. Jos näin yksinkertainen asia on väärin IPCC laskennassa niin mitä siitä pitäisi päätellä?
Täällä hiilinielukeskustelussa minua on aina ihmetyttänyt metaanipuheet. Suometsätaloudessa nousevat aina esiin. Kuitenkaan metaanilla ei ole ilmastoon lisää lämmitysvaikutusta, jos päästö on kestänyt vuosikymmeniä vakiosuuruisena. Eli luonnonsoiden metaanipäästöt eivät lisää enää yhtään ilmaston lämpenemistä.
Sen sijaan, kun suoalueilla tehdään muutostöitä niin metaani on otettava huomioon.Suo-ojituksessa metaanituotto vähenee olemattomaksi. Tarkoittaa, että tuolla vähenemisellä voi kuitata pois usean vuosikymmenen co2 päästöt ojitetulla alueella.
Ennallistamisessa metaanipäästöt alkavat. Tarkoittaa, että turpeen on sidottava vuosikymmeniä hiiltä, että voi kuitata alkaneen metaanipäästön ilmastoa lämmittävän vaikutuksen.
Jos oikein muistan niin Luke laskee näitä soiden metaanipäästöjä täysin holtittomasti. Taitavat käyttää co2ekv arvona maakaasun kerrointa 28. Tarkoittaa, että suot muka voisivat luoda ilmakehään uutta hiiltä tyhjästä.
Kurki näyttää kirjoittavan tuolla koko kasvun hakkaamisesta, puuvaraston vaihteluista ja maaperähiilen vaihtelusta. Ja lisäväitteenä on, että maaperähiili ei kasva, jos hakkaa koko kasvun.
Minusta metsänomistajan, joka voi vuosikaudet hakata koko vuosikasvun, saa olla ylpeä metsistään. Ainakin silloin, kun koko vuosikasvun jatkuva hakkaaminen pitää puuvaraston vakiona. Tällöin maaperähiili pysyy vakiona, jos takana on pitkälti yli 100 vuotinen metsän talouskäyttö. Ojitettujen suometsien tapauksessa maaperähiili kasvaa koko ajan, vaikka hakataan koko vuosikasvu. Johtuu siitä, että vasta ojituksen jälkeen alkaa kertyä juurakoita yms maahan ja hakkuiden jälkeen lahoamaan vuosikymmeniksi.
Suomessa taitaa olla se tilanne vielä, että puuvarasto pienenee, jos koko vuosikasvu hakataan koko ajan. Yksittäisten vuosien hakkuiden määrää ei maaperähiilen kannalta ole syytä laskeskella.
Minä olen laiska numeroja pyörittämään. Muistelisin, että yasso07 antaa tuolle 40/60 suhteelle pienemmän suhdeluvun. Eli hakkuusyöte voi lisätä maaperähiiltä vielä jonkin verran.
Minulla on melkeimpä kaikki metsät kivennäismaata. Lähes 100 vuotisesta hakkuudatastani näen, että vuosikasvu on 60 luvulta tähän päivään lisääntynyt noin 6 sta 7:ään m3/ha. Puhun ylikiertoajan lasketusta vuosikasvusta. Ei tuo kasvulisäys niin suuri ole.
Ojitettujen soiden hakkuiden juurakot ja hakkuutähteet puuttuvat Luken hiilitaseista. Muutoin luotan Luken laskelmiin.
Jalkanen on ihan oikeassa, että muutokset alkuarvoissa olisi hyvä ottaa huomioon. Minä lähden teorioissa siitä, että ensin selvitetään tarkasti kasvudynamiikka selvästi ilmoitetuilla alkuoletuksilla. Sen jälkeen voi tarkastella miten jonkin alkuoletuksen muutos vaikuttaa. Käytännössä pitää tietää mitkä allkuoletuksista ovat riippumattomia muuttujia ja mitkä eivät. Esim metsän nielu ei ole riippumaton muuttuja. Vaikka vihreä tiede antaa niin ymmärtää.
Toisaalta vihreä tiede ei hevillä luovu tuosta IPCC n maaperän nollanieluoletuksesta. Nollanieluoletuksella hakkuiden vähentäminen lisää nielua juurakot ja hakkuutähteet mukaanluettuina. Tämähän tarkoittaisi, että maaperän biomassan lahoaminen loppuisi hakkuiden vähennyksen osalta. Alkuvaiheessa ei näin ole.
Jalkaselle sanoisin, että minä en ole yasso07 asiantuntija, mutta olen mielenkiinnosta joskus katsonut Exelillä, miten maaperän biomassa käyttäytyy yasso07 tiedoilla. Kyllä sinne maaperään näkyi kerääntyvän mukavasti biomassaa lahoamaan. Mutta nollanielu siellä näytti odottavan niinkuin IPCC olettaa yleispätevästi.
Ilvesniemi on varmaan sanonut tuon suhteen 40/60, mutta ei hän varmaankaan ole puhunut mitään tuollaisesta 1,5 kertoimesta vuositasolla.
Kurjen kannattaisi miettiä, mitä tarkoittaa tuo, että maaperässä biomassaa hajoaa vanhemmasta päästä ja uutta tulee tilalle. Muistaakseni olet näin sanonut jossain aikaisemmin. Eikö se vanhan häviäminen kannattaisi vähentää siitä uudesta syötteestä. IPCC olettaa, että tuo erotus on nolla. Mikä onkin oikein jos oletetaan, että metsän vuosikasvu ja hakkuut ovat pysyneet vakioina vuosikymmeniä (>100v). Ja kivennäismailla asia on lähellä totuutta. Ojitusalueilla tämä IPCC laskenta on väärin, koska metsän kasvu ja hakkuut ovat alkanee vasta n 60 vuotta sitten.