Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Nostokoukulta omituinen vuodatus. Liekö kyseessä ollut mäntymetsiä. Omt pohjalle tulee äkkiä ainakin horsma. Joskus olen ihmetellyt kun nokkonenkin ilmestyy. Peltorikkakasvit ovat varsin yleisiä. Ei kuitenkaan juolavehnä. Luulisi, että valkoapilaakin saattaisi esiintyä, kun ahomansikkaakin. En muista nähneeni apilaa.
Voi hyvin ymmärtää, että kansaan vetoaa tällainen luontokatojuttu. Minusta kyseeessä alkaa olla tällainen maallisen ikuisen elämän tavoittelu.
Lehtojen ylläpito lehtoina on hyvä esimerkki tällaisesta ikuisen muuttumattomuuden ihannoinnista.
Minulla on ”luontokadosta” valtavirrasta poikkeava esimerkki: Oli järeä kuusikko, ikää ehkä 80 vuotta, puuta n 300 m3/ha, aluskasvillisuus olematon. Tehtiin aukkohakkuu. Alueen yhteen osaan, keskelle, ilmestyi kymmenien aarien alue, missä kasvaa ahomansikkaa. Tämä vain esimerkkinä, että meidän tietämyksemme luontokadosta on olematon.
Toinen esimerkki voisi olla marian kämmekkä. Se näyttää ilmestyvän soistuvan alueen reunalle, kun tehdään ojitus. Kyse ei siis ole suo-ojituksesta.
Annelille huomauttaisin, että luonto voittaa aina.
Metsänkasvatuksessa tämä ilmenee siten, että jos ei hakata puuta pois maapohjan kasvukyvyn mukaan niin luonto hoitaa asian. Laho tai jos hienostellen sanotaan niin itseharventaminen, on metsissä luonnon toimintatapa. Jos ei hakata ollenkaan niin laho kyllä hoitaa tasapainotilan. Metsätuhot saattavat avittaa, mutta laho kyllä viimeistelee asian.Mallinnukset ovat ihan ok. Mutta Pukkalan kirjoituksesta sai sen kuvan, että metsän hehtaarikohtainen puusto on joku määräävä tekijä. Maapohjan kasvukyky on se joka ratkaisee lahopuun määrän.
Minä vilkaisin tuota Palosaaren mainosvideota. Ei vakuuttanut nähty. Sen sijaan kaveri näytti tietävän asiat.
Innolla odotan, josko nämä jatkuvan kasvatuksen käyttäjät antaisivat hakkuutietoja useilta vuosikymmeniltä.
Toisekseen, täälläpäin yhtiöt eivät osta tuollaisia ryteikköjä hakkuuseen. Esiraivattuja pitää olla.
Minusta kiertoaikakeskustelu menee HS /yle tyyliseksi kommentoinniksi, jos päätehakkuukeskusteluissa aletaan puhua sellupuusta.
Näköjään keskusteltu lahopuusta. Minä sanoisin, että hakkuutähteet eivät ole verrattavissa lahopuuhun. Lumpit olisivat, mutta ei niitä kovin paljoa ole hehtaarilla. Kannot lukisin tärkeäksi lahopuuksi. Monesti näkee taimikoissakin lyhyitäkin kantoja, jotka tikat hiljalleen hakkaavat ”murusiksi”. Ei ne huvikseen niitä reiitä.
Pari kertaa on metsässä näkynyt karhun täysin silppuama kanto. Molemmilla kerroilla oli kaksihaaraisen kuusen n 1,5 metriset kannot.Visakallolla on outo kuusikon kasvatussysteemi. Jos oikein ymmärsin niin 10 vuoden päästä puuta olisi 600 m3 ja keskikasvu luokkaa 14 m3/ha/vuosi. Nykyhinnoilla vuosituotto 1200 eur / ha. Minä en menisi päätehakkaamaan ellei ole tuhoja.
Noin pintapuuolisesti arvelisin, että 3 harvennus olisi kannattanut jättää tekemättä ja odottaa suoraan 10 vuotta ja päätehakkuu. Runkolukusarjoistahan sen saisi selville, mutta arvelisin, että 10 vuoden kuluttua siellä olisi ollut puuta vähintään 500 m3/ha.Minä olen saanut hyviä tervalepän taimia rantalepikon ojanpientareilta. Pellon puolellakin vielä parinkymmenen metrin päässä lepikosta.
Tervalepän käpyjä ja niistä siemeniä olen kylvänyt. Eilen viimeksi, mutta ei ole oikein onnistunut. Kosteikkoihin pajun tilalle olen yrittänyt tervaleppää. Taimien istututuksessa onnistumisprosentti on yli 70.
Perkon jutussa ihmettelin metsien kalkituksen ylistämistä. Minulla on se tieto, että varsinkin kuusikon kalkitus on haitallista. Sekä kasvulle, että maaperälle. Luke lla/ jukuri on tutkimuksia, hakusana ”metsän kalkitus”.
aSantalle sanoisin vielä noista kantojen nostosta, että on yksi tapaus, missä ei ilmastorikosta tapahtuisi, päinvastoin: Metsitetty pelto. Jos lähdetään siitä, että pelto on ollut peltona vuosikymmeniä ehkäpä satoja niin maaperässä ei ole juurakoita lahoamassa. Sinne ei tarvita mitään syötettä, ei kantoja ei hakkuutähteitä, paikkaamaan aikaisempien hakkuiden karikkeen hajoamista.