Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Pitää vastata Kurjelle, vaikka en ymmärrä kysymystä.
Ensinnä huomauttaisin tuosta linkin blogikirjoituksesta, että minusta se on ironiaa. Ronskia pilaa IPCC laskentasäännöistä, joissa ei ole mitään tolkkua. Professori Ojanen irtautuu koko kirjoituksesta blogin kommenttikentässä. Pyytää kiinnittämään huomion otsikkoon ja IPCC n vaatimaan vuosipäästölaskentaan.
Sitten Kurjen kysymykseen. Minä en käytä omissa päätelmissäni koskaan IPCC n määrittämiä ekv arvoja.Otetaan tarkasteluun 100 vuotta jatkuva 1 tn biogeeninen metaanipäästö. Ilmastoa lämmittävä vaikutus:
Häkkinen 12 x 160 = 1900 tnco2ekv
Kurki 20 x 90…100 = 1800 … 2000 tnco2ekv
IPCC 8/9 x 100 x 28 = 2500 tnco2ekv, kerroin 8/9 muuntaa maakaasun ekv arvon biogeeniselle metaanille
Minusta nuo lämmitysvaikutukset ovat aika lähellä toisiaan. Mutta IPCC antaa soiden ennallistajille aikamoisen ansiottoman edun.
PenttiAKHakkinen 14.2.2025, 21:34Jalkanen sanoo, että mahdollinen virhelaskenta metaanille kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti. Minä sanoisin, että biogeenisen metaanin rinnastaminen samanarvoiseksi maakaasun kanssa suosii maakaasun ja raakaöljyn tuottajia.
Minä maa- ja metsätaloutta harjoittavana sukutilallisena keskityn ruuan ja puun tuottamiseen. Sen verran tiedän omista nieluista ja päästöistä, että minulla on satojen tonnien co2 nielu. Maaperänieluista en tiedä, mutta joskus näyttää jotkut peltolohkot siirtyneen multaisesta runsasmultaiseen ja toisinpäin viljavuustutkimuksissa. Hiilimuutoksia ne lienevät.
Liskiltä olen joskus kysynyt jotain. Ei vastannut. Uusia kysymyksiä en hänelle esitä.
PenttiAKHakkinen 14.2.2025, 21:16Käpysonnille sanoisin, että se lehmien metaanirokote hiukan epäilyttää minuakin.
Toisaalta metaanipäästön pienennys vaikuttaa ilmastoa kylmentävästi 12 vuotta, mutta ekv keroin on iso. Minä käyttäisin kerrointa 160. Ilmastopaneeli laskee, että päästö vähenee 100 vuotta ekv kertoimella 28. Ilmasto ei siis kylmene heidän laskennassaan yhtään.
PenttiAKHakkinen 14.2.2025, 18:55Toivottavasti käpysonni tarkoittaa minua tieteilijänä.
Minä olen esittänyt Ilmastopaneelin laskelmista esimerkkinä lehmien heinän syönnin. Ilmastopaneeli selvästi laskee, että lehmät voisivat heinää syömällä lisätä hiiltä ilmakehään.Metaanin kaava on ch4. Miten käpysonni luulen sille hiilelle (c) käyvän lehmän sitä hönkiessä. Sehän on sen hiilen ottanut heinän mukana ja kertapieraisulla laittaa takaisin. Ei siinä ilmakehän hiili lisäänny yhtään vaikka Ilmastopaneelilla on tarkat päästölaskelmat.
PenttiAKHakkinen 14.2.2025, 17:28Minä tuolla aikaisemmin kritisoin IPCC n metaanilaskentaa. Jalkanen näytti olevan sitä mieltä, että kansallisesti lasketaan oikein. Minä sanoisin, että nimenomaan Suomessa metaanilaskenta on päin seiniä. Otin esimerkiksi karjatalouden metaanin.
Metaani on siitä mielenkiintoinen, että sen käyttäytyminen ilmakehässä olisi hyvä olla Ilmastopaneelin tohtorien tiedossa. Metaanilla on elinikä ilmakehässä. Se tarkoittaa, että vakiosuuruinen metaanipäästö ei tuon ajan jälkeen voi enää lisätä ilmaston lämpenemistä (laskennallisesti).
Juurakoiden hajoamiskaava on samanlainen eksponentiiaalifunktio kuin metaanilla. Kantaluku on eri. Mutta juurakoilla on myös elinikä. Minä tarkastin aikoinaan yasso07 pohjalta juurakoiden hajoamista hajoamiskäyrien pohjalta. Minulla ei ollut hajoamisfunktioita tiedossa. Kuitenkin näin, että elinikä on jotain yli 100 vuotta. Jos nyt juurakoiden hajoaminen on nopeutunut niin elinikä on lyhentynyt. Olettaisin, että Luke eikä Ilmastopaneeli osaa laskea maanalaisen biomassan hajoamisen vaikutusta ilmastoon. Kun eivät osaa laskea metaaninkaan vaikutusta.
Tietäisikö joku, mikä on maanalaisen biomassan hajoamisfunktion kantaluku. Sehän tulee suoraan hajoamisprosentista. Minulle riittää tämä prosenttilukukin. Jossain ruotsalaisessa raportissa se oli ilmoitettu, mutta en sitä noteerannut.
PenttiAKHakkinen 14.2.2025, 12:34Hienoa, että Jalkanen esitti luettavaksi tuon Alm et al tutkimuksen suometsätaloudesta. Minulla itselläni ei ole mitään omakohtaista kosketuspintaa suometsätalouteen.
Tuossa tutkimuksessa kiinnitin huomiota siihen, että annettiin ymmärtää, että ojitetuilla soilla on päätehakkuita tehty iät ja ajat. Minä olen ollut siinä käsityksessä, että päätehakkuubuumi on vasta tulossa.
Päätehakkuun jälkeen maaperähiili alkaa kasvaa kunnolla. Johtuen kantojen hitaasta hajoamisnopeudesta. Tuossa tutkimuksessa hajoaminen vain kiihtyi ajan edetessä. Jotenkin tuntuu ihmeelliseltä, jos maahan syötetään enenevässä määrin hitaasti hajoavaa biomassaa niin hajoaminen kiihtyy.
PenttiAKHakkinen 13.2.2025, 22:46Kurki saoo, että Luken mukaan ojitettujen turvemaiden päästö on 11,6 Mton-ekv. Eikö tämä ole maaperäpäästö. Metsän kasvu on ilmoitettu erikseen. Lienee jotain 20 milj m3.
Minusta Laureen kritisoi sitä, että suometsätaloudesta oli tehty päästölähde jättämällä soiden metsänkasvu huomiotta. Talousmetsissä nielu menee aina nollaksi, joten lopputulos on nielu/päästölaskennassa, että ojitetut suometsät ovat päästö. Jätetään tällöin huomiotta, että noista metsistä saadaan täysi vuosikasvu yhteiskunnan käyttöön.
PenttiAKHakkinen 13.2.2025, 22:31Jalkaselle huomauttaisin IPCC metaanilaskennasta, että se on täyttä hölynpölyä. Otetaan esimerkki.
IPCC laskukaavoilla Suomen karjatalouden metaanipäästöt ovat n 2 milj tn co2ekv. Pääosa tuosta metaanista tulee heinää syövän karjan ruuansulatuksesta. Metaani ch4 sisältää hiiltä. Tarkoittaa, että lehmät muka voisivat heinää syömällä lisätä Suomessa hiiltä ilmakehään tuhansia tonneja. Ei onnistu. Jos näin yksinkertainen asia on väärin IPCC laskennassa niin mitä siitä pitäisi päätellä?
PenttiAKHakkinen 13.2.2025, 21:26Täällä hiilinielukeskustelussa minua on aina ihmetyttänyt metaanipuheet. Suometsätaloudessa nousevat aina esiin. Kuitenkaan metaanilla ei ole ilmastoon lisää lämmitysvaikutusta, jos päästö on kestänyt vuosikymmeniä vakiosuuruisena. Eli luonnonsoiden metaanipäästöt eivät lisää enää yhtään ilmaston lämpenemistä.
Sen sijaan, kun suoalueilla tehdään muutostöitä niin metaani on otettava huomioon.Suo-ojituksessa metaanituotto vähenee olemattomaksi. Tarkoittaa, että tuolla vähenemisellä voi kuitata pois usean vuosikymmenen co2 päästöt ojitetulla alueella.
Ennallistamisessa metaanipäästöt alkavat. Tarkoittaa, että turpeen on sidottava vuosikymmeniä hiiltä, että voi kuitata alkaneen metaanipäästön ilmastoa lämmittävän vaikutuksen.
Jos oikein muistan niin Luke laskee näitä soiden metaanipäästöjä täysin holtittomasti. Taitavat käyttää co2ekv arvona maakaasun kerrointa 28. Tarkoittaa, että suot muka voisivat luoda ilmakehään uutta hiiltä tyhjästä.
PenttiAKHakkinen 13.2.2025, 18:10Kurki näyttää kirjoittavan tuolla koko kasvun hakkaamisesta, puuvaraston vaihteluista ja maaperähiilen vaihtelusta. Ja lisäväitteenä on, että maaperähiili ei kasva, jos hakkaa koko kasvun.
Minusta metsänomistajan, joka voi vuosikaudet hakata koko vuosikasvun, saa olla ylpeä metsistään. Ainakin silloin, kun koko vuosikasvun jatkuva hakkaaminen pitää puuvaraston vakiona. Tällöin maaperähiili pysyy vakiona, jos takana on pitkälti yli 100 vuotinen metsän talouskäyttö. Ojitettujen suometsien tapauksessa maaperähiili kasvaa koko ajan, vaikka hakataan koko vuosikasvu. Johtuu siitä, että vasta ojituksen jälkeen alkaa kertyä juurakoita yms maahan ja hakkuiden jälkeen lahoamaan vuosikymmeniksi.
Suomessa taitaa olla se tilanne vielä, että puuvarasto pienenee, jos koko vuosikasvu hakataan koko ajan. Yksittäisten vuosien hakkuiden määrää ei maaperähiilen kannalta ole syytä laskeskella.