Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Nyt kun luen noita haritustekniikoita niin tulee mieleen, ettei kannata alkaa opettelemaan. Kerran minä edellistä terää haritin. Siitä on kuitenkin jo pari vuotta, etten muista miten. Saattoi olla, että osui terä kiveen ja harituksella helpotin vähän terotusta.
Pitää katsoa minkälaisen kuvan tuosta terästä saisi. Aioin vielä pari hehtaaria sillä raivailla niin en sitä irrota.Kurki se jaksaa ihmetellä. Ilmastonmuutos tarkoittaa ilmakehän lämpötilan nousua. Mittarina käytetään päästöjä.
Kurki voi laskea tuon lämmitystä lisäävän päästön suoraan metaanin hajoamisfunktiosta, kun päästö jatkuu vakiona iät ja ajat.
Metaanivarasto ilmakehässä (vakiopäästöstä) lasketaan hajoamisfunktion integraalista.
Vakiopäästön aiheuttaman metaanivaraston muutos (derivaatta) ilmoittaa, mikä on metaanin vakiopäästön ilmakehää lämmittävä vaikutus. Metaanin hajoamisfunktio on metaanivaraston derivaatta.
Mielenkiintoista tämä raivaussahan terotuskommentointi. Näin sunnuntai-illan ratoksi vähän taas selasin.
Minulla on raivaussahan terotuksessa käytössäni melko lyhyt sentin levyinen lattaviila. Pyöreällä viilalla en terotusta oppinut, vaikka oli ohjurit ja kaikki. Voi sanoa, että yhtään tylsää päivää ei lattaviilaan siirtymisen jälkeen ole ollut.
Eniten kuitenkin ihmettelen tuota haritusasiaa. Jotenkin minulle jäi sellainen kuva, että pyöröviilan kanssa teroituksessa haritusta piti tehdä muutaman hehtaarin työn jälkeen. Lattaviilaterotuksessa harvoin. Joskus vuosi sitten luin näitä haritusoppeja näistä kommenteista. Ja päätin katsoa tarviiko sitä terää harittaa. Nyt ensimmäinen terä ilman haritusta on viimeisillään. Syksyn jälkeen olen sillä raivannut 17 ha pääosin 2. raivausta, 5-15 cm halkaisijaltaan puita. Viime talvesta en muista, mutta yleensä minulla terä kestää n 25 ha työt. Ja on lähes yhtä terävä kuin uutena. Kolmen tankillisen jälkeen pitää teroittaa, lattaviilalla ja kertaakaan ei ole haritettu. Näin minä amatöörinä olen ihan hyvin selvinnyt raivaustöistä.
Jossain blogikommentoinnissa Luken Kari T Korhonen ilmoitti, että nykyistä kasvua 103 milj m3/vuosi vastaisi dynaamisen tasapainon puusto 2,7 miljardia m3. Olisimme siis 150 milj m3 päästä tuosta tilanteesta, kun koko vuosikasvu (pl latvukset ja luonnonpoistuma) pitäisi hakata jotta kasvu pysyisi tuolla tasolla. Näillä Kotiahon yms hakkuun pienetämisvaatimuksilla tuo tilanne saavutettaisiin muutamassa vuodessa. Sitten oltaisiin tilanteessa nostetaanko hakkuut tasolle 90 milj m3/vuosi vai hyväksytäänkö vuosikasvun pieneminen ja nieluvaatimuksen myötä puunjalostusteollisuuden alasajo.
Minä tarkastin Scientistin antamat metaanin ilmakehähajoamisen tiedot. Hajoamisfuntio näyttäisi olevan 0,944^x. Elinikä 16 vuotta. Saattaapi olla. Minun tietoni ovat jostain 2016-18. Jos tuo metaanin elinikä ilmassa lisääntyy noin niin soiden ennallistaminen pitäisi lailla kieltää.
Annelille huomauttaisin, että minä puhun maapohjan maksimaalisesta kasvupotetiaalista kiertoajan läpi. Vanha metsälaki pyrki tuohon. Maapohjan maksimaalinen vuosikasvupotentiaali voidaan hyödyntää maksimaalisesti vain tietyllä kehitysluokkajakaumalla (25-30-30-15) ja tietyllä kiertoajalla. Eikö nuo VTT Juha Lappi ja professori Pukkala ole jopa tehneet tutkimuksia asiasta.
Tuon optimaalisen kehitysluokkajakauman ylläpito vaatii vuosikasvun suuruiset hakkuut. Nielu on nolla.
Vilkaisin jo tuota kuvien lähettämistä. Taidan yrittää lähettää heti kuvan miltä tuo dynaamisen tasapainon tilanne näyttää metsäsuunnitelmatasolla.
Minua on aina ihmetyttänyt nämä puheet ikäjakauman vanhenemisesta ja harvennusrästeistä. Eiväthän ne ole mitään juurisyitä nielun pienenemiseen. Nielu menee aina nollaksi, ellei kasvu lisäänny koko ajan.
Täytyy ihmetellä, eikö kenelläkään täällä kommentoivista ole hallussaan vanhan metsälain aikana tehtyä metsätaloussuunnitelmaa hyvin hoidetusta metsästä. Vanhan lain mukaan hyvin hoidetussa metsässä maksimoitiin maapohjan kasvukyky puun tuotantoon.
Jos minulta jää luppoaikaa niin voin yrittää opetella lähettää kuviin esimerkkitapauksen. Nielu-uskovaisille se ei kyllä olisi miellyttävää katseltavaa. Nollanielua siinä suositellaan.
Scientistille huomauttaisin, että minä en ole puhunut missään metaanin puoliintumisajasta. Vaan laskennallisesta eliniästä.
Puoliintumisaika lasketaan hajoamisfunktiosta a^x. Elinikä lasketaan tämän integraalista a^x/ln a integroimalla nollasta äärettömään. Minulla on oma arvio tuosta kantaluvusta a, mutta netistä ei löydy tietoa asiasta. Kerran ”väittelin” asiasta chatGPT n kanssa pari tuntia. Mitään uutta tietoa sieltä ei tullut ja lopetin hiljalleen, kun alkoi tuntua että tuo olisi halunnut alkaa ”haistatella”.
Tietääkö Scientist mikä tuo hajoamisfunktion kantaluku on.
Vai on Tolopainen sitä mieltä, että parempi olisi tutkia suvun historiaa. Minun sukulaisistani on kirjoitettu useita kirjoja ja nettikin näyttää olevan juttuja täynnä.
Minä jätän nuo tarkemmat sukututkimukset muille ja harjoitan matemaattista ajattelua vaikkapa tutkimalla kuinka ala-arvoista vihreän tieteen puolella on matematiikan osaaminen.
Huomasin, että Kurki oli HS kommentissaan vaatinut metsäojituksista johtuvan metaanipäästön loppumisen huomioonottamista Suomen nielulaskennassa. Ihan oikeutettu vaatimus ottaen huomioon, että ennallistajat saavat käyttää metaanin gwp100 arvoa. Ojituksista on kulunut 50-60 vuotta. Metaanipäästön poistumisesta tulevaa nielua olisi siten jäljellä vielä ainakin 40 vuotta. Sillähän voisi täysin kuitata ojitusalueiden maaperän co2 päästöt.
Ongelmia on kuitenkin kaksi:
IPCC laskee metaanipäästön pienenemisen päästövähennyksenä, ei nieluna, mitä se on.
Toisena ongelmana on noin tieteellisen totuuden kannalta, että metaanipäästön vähentämisellä ei ole 50-60 vuoden jälkeen mitään ilmastoa viilentävää vaikutusta. Itse asiassa 60 vuotta on se aika metaanipäästön alkamisesta, minkä jälkeen metaanin elinaikaa 12 vuotta saa vapaasti soveltaa. Sitä lyhyemmillä ajoilla laskenta pitää hoitaa tarkalla integraalilaskennalla.