Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Rane2 kyselee tuolla nollanielusta.
Vanhan metsälain tarkoitus oli pyrkiä maksimaaliseen maapohjan vuosikasvuun. Tätä varten oli laskettu optimaalinen kehitysluokkajakauma 25-30-30-15. Tuolla jakaumalla metsien kasvu on maksimaalista yli kiertoajan laskettuna. Tuon jakauman ylläpito vaatii koko vuosikasvun (tukkipuu + kuitupuu) vuosihakkuita. Nielu on nolla. Lukijan kuvissa on esimerkkitapaus 6 m3/ha/vuosi kasvavan metsän hakkuiden synkronoimisesta, että kehitysluokkajakauma on oikein. Siis vuosikasvua 6 m3/ha vastaa puusto 140 m3/ha.Jos oikein tarkkoja ollaan niin, nollanielu on niin vahva, että metsien vuosikasvun voi arvioida halutusta vuosihakkuusta kaavalla vuosihakkuu+poistuma = vuosikasvu. Esim jos halutaan vuosihakkuiksi 60 milj m3 niin poistuma lisääntyy ja on ehkä luokkaa 25 milj m3. Tällöin saadaan vuosikasvuksi 60+25 = 85 milj m3. Tuohon se vähenee ehkä 20 vuodessa. Mutta nielu on sitten nolla.
Metsuri motokuski kyselee nollanielusta.
Minulla on lukijoiden kuvissa esimerkki metsänhoitosuositusten mukaan hoidetusta metsästä, sen metsätaloussuunnitelmasta vanhan metsälain mukaan. Nollanielu on suunnitelmassa suosituksena, jotta vuosikasvu voidaan pitää maksimaalisena.
Opetuksista en tiedä, mutta metsäntutkijatkin karttavat tämän nollanielutiedon sanomista. Sen sijaan jaarittelevat ikäjakauman muutoksista ja vuosikasvun lisäämisen eduista. Metsäpinta-alan lisääminenkin usein mainitaan.
Vai on Jyri Seppälä sanonut noin.
Talousmetsän nielu menee nollaksi noudattamalla metsänhoito-ojeita. Ei tainut Seppälä tätä mainita. Sanoisin, että hän nieluvajemiehenä ei edes ymmärrä sitä asiaa. Nieluvajeteoriassa oletetaan, että metsässä on koko ajan nielu.
Nyt kommentoijat näyttävät päätyneen sellaiseen sekasotkuun, että huhhuh.
Minä olen joskus keskenkasvuisena saanut korkeampaa opillista sivistystä. Professorimme sanoi heti alkajaisiksi puhuttaessa luonnonilmiöiden matemaattisfysikaalisista mallintamisista:
Jos laskette, että 1+1 = 5 niin ketä kiinnostaa.
Jos laskette, että 1+1 = 20 niin haiskahtaa virheeltä.
Jos laskette, että 1+1 = 2000 niin se on virhe.
Että tältä pohjalta. Minä panostaisin teorian oikeellisuuteen.
R.Ranta laskeskeli tuolla n 200 000 euron metsätilan sukupolvenvaihdosasioita.
Näin sukutilallisena olen aina ihmetellyt noita raha ja korkolaskelmia ja niiden korostamista. Minusta vuositulo on keskeinen asia.
Jos saa lahjana 200 000 eur metsätilan niin jos se on vähääkään hyvinhoidettu niin pienellä omatyön panostuksella siitä saa jatkuvan noin 12000 eur/vuosi bruttotulot. Ei paha jos alkusijoitus on 22000 eur?Oletukseni oli 40 ha keskimääräisen puuston metsää.
Minusta asiassa on kaksi huomionarvoista seikkaa.
Jos tasaiset hakkuut 90% n tukkipuuosuudella joka 15 vuosi antavat vuosikasvuksi 6 m3/ha, mutta kun tämä vaatii 11,5 m3/ha vuosikasvun niin ei onnistu. Dynaamisessa tasapainossa hakkuu ja vuosikaavu pitää olla samat. Minä tarkoitan vuosikasvulla sitä osuutta mikä puustosta on tukki- ja kuitupuuta.
Sanoisin, että johtopäätös on, että tukkiprosentti on todellisuudessa paljon pienempi ja hakkuuvälejä pitää vaihdella.
Outoja on näiden jk kasvattajien puheet. Mielenkiinnosta päätin käyttää Stetson-Harrison menetelmää jk metsän puustokoostumukselle oletuksena, että tukkiosuus hakkuissa 90%.
Joka 15 vuosi poistettava puusto 90 m3/ha vastaisi vuosikasvua 6 m3/ha. Jotta ne muutkin puut kasvaisivat niin vuosikasvun pitäisi olla paljon isompi. Oletusarvoilla sain vuosikasvuksi 11,5 m3/ha. Tämä ei voi toteutua ja voidaan ainakin tehdä johtopäätös, että tasaiset joka 15 vuosi tapahtuvat hakkuut eivät ole mahdollisia.Katselin metsänhoitosuosituksista tietoja. Näyttivät antavan ppa tietoja. Minä luovuin jo kymmeniä vuosia sitten pohjapinta-ala systeemistä. Sehän antaa oikeita tuloksia vain tasalaatuisissa metsissä. Nyt pitäisi tietää runkolukuja ja niiden tilavuuksia ei pohjapinta-aloja.
Tuskin Visakallo on tuollaista väittänyt, että kaikessa puunmyynnissään. Tai sitten on reilusti lyhyempi aika kuin kiertoaika tarkasteltavana. Päätehakkuissa minäkin olen päässyt yli 80% n, mutta vain jos yhtiöillä on ollut tukkipula. Varsinkin Ensolla oli aikoinaan tapana, että kaikki tukit otettiin 5,6 metrisinä. Ei sillä päässyt kuin vähän yli 70% in.
Minäkin katsoin tuota Lapinjärven metsävideota. Vaikutti koko juttu huijaukselta tai sitten oli huonot kuvakohteet valittu.
Joskus viisi vuotta sitten yritin laskea jatkuvan kasvatuksen systeemiä. Laskennassa aina loppuivat puut kesken. Alikasvos ei siis pystynyt syöttämään kasvatuskelpoista puustoa tarvittavia määriä.
Voisin nyt tarttua uudella innolla asiaan kun täällä näkyy olevan käytännön tietoa asiasta: Teoreettisesti asiaa voisi yrittää ratkaista normaalimetsän tyyppisellä laskennalla. Tarvitaan seuraavat oletukset ja tiedot.
Oletus 6 kiertoa x 15 vuotta. Anneli ilmoitti, että ovat päässeet jatkuvassa kasvatuksessa 90% tukkiosuuteen. Tämä tarkoittaisi n 900 litran puita. Lapinjärvellä näyttivät poistaneen 90 m3/ha. Tulisi 1 puu/aari.
Tarvitaan tieto, mikä on puiden koko jäävässä metsässä ikäryhmissä 1-15, 16-30, 31-45, 46-60, 61-75, 75-90. Teoreettisesti yhden aarin alalta pitäisi siis löytyä vähintään 1 puu kustakin ikäryhmästä. Käytännössä lienee ideaali vaikea löytää, mutta hehtaarin alalta kyllä. 600 runkoa hehtaarilta.
Maapohjan kasvupotentiaali pitäisi olla n 6 m3/ha.
Jos oikein tarkkoja ollaan niin nuo tiedot pitäisi löytyä suoraan jk kasvattajilta. Aonakin jos ovat kiinnostuneita kannattavuudesta.
Mielenkiinnolla olen seurannut aSantan ja Kurjen kommentteja.
Ihan hyvä, että puntaroidaan asioita eri kulmilta. Minä en noihin kertoimiin kiinnittäisi huomiota kovin paljon. Vaikkakin, jos jotain sakkomaksuja peritään niin hyvä olisi olla tarkkoja.
Enempi olisin huolissani tuollaisesta politikoinnista, että ilmaston lämpenemisestä tuleva maaperäpäästö laitetaan maa- ja metsätalouden syyksi.
Pari huomautusta edellisille. Kurjelle, että luonnonsoiden metaanipäästö ei lisää enää ilmaston lämpenemistä. Taitaa olla muutenkin esiteollisen ajan päästölukemissa. Soistuminen, oli se sitten ojittamattomuudesta tai ennallistamisesta johtuvaa, lisää ilmaston lämpenemistä.
aSantalle huomauttaisin, että jos puu kaadetaan alkuvuonna niin ei sen osuus voi olla mukana vuosikasvussa. Sellunkin elinikä on 1-2 vuotta.