Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
IPCC gwp laskennasta tiedän, että he valitsevat aikajakson ja laskevat sille gwp arvon. Metaanille tuo 100 vuoden arvo on n 28. Se on laskettu 100 vuodelle ja sitä sovelletaan jokaiselle vuosipäästölle. Kun katselee heidän laskentaansa niin vaikuttaisi, että sitä noudatetaan vaikka seuraavat tuhat vuotta. Itse en käytä heidän gwp laskentaansa. Joten en ole selvittänyt tarkemmin.
Metaanin kylmittävä vaikutus on sellainen, että sitä ei voi IPCC säännöillä laskea. Heillä metaanipäästön poistuminen on päästövähennys, ei nielu.
Minä lähden siitä, että jos metaania on tullut ilmakehään yli 60 vuotta 1 tn/ vuosi vakiopäästönä niin sen poistuminen kylmittää ilmastoa ja nieluvaikutus seuraavan 60 vuoden aikana 12×160= 1900 tnco2ekv. Keskimäärin 30 tn/vuosi. Suoraan ilmastodatasta laskettuna nielu olisi 160 tn/vuosi.
Minua on näissä kasvukauden pitenemispuheissa häirinnyt yksi asia. Minun havaintojeni mukaan kevään viimeinen hallayö on touko-kesäkuun vaihteessa ja syksyn ensimmäinen syyskuun alussa. Näihin ei ole tullut mitään trendin omaista muutosta.
Jos kasvattaa perunaa tai kesäkurpitsaa niin näkee, että kasvukauden piteneminen ei auta yhtään.Anneli se tuolla kirjoittaa IPCC sääntöjen muuttamisesta.
Minua suorastaan iletti katsella taannoin aamu tv tä kun siellä oli pari professoria valittamass, että Suomen hallitus aikoo rajoittaa tieteellisen työn vapautta. En ole nähnyt, että kukaan professoriryhmä olisi tehnyt valitusta IPCC n tai Ilmastopaneelin osin tieteenvastaisista säännöistä. Joita on pakko toitottaa ja noudattaa.
Joskus olen miettinyt minkähänlainen on työhyvinvointi Luke ssa ja varsinkin Syke ssä. Kyllä siellä joidenkin on pakko tajuta, että heillä lasketaan asioita täysin päin seiniä.
Aikaisemmin oli puhetta prof Liskistä. Minä en säilytä sähköpostejani, mutta muistin, että häneltä kysyin jotenkin näin: Miten se hiilivaje syntyy, jos meillä on metsät maksimaalisen kasvun dynaamisessa tasapainossa ja nielu nolla. Ei tullut vastausta.
Kurkikin näyttää pääsevän jyvälle tästä metaanilogiikasta.
Meillä on vielä selvittämättä tuo Ruotsin laskenta maaperähiilestä. Minulla on vahva epäily, että IPCC laskennassa on karikehajoamiselle samanlainen virhe kuin karjatalouden metaanille. Tosin Ruotsin tapauksessa nielulaskennassa.
Olettaisin, että Ruotsi laskee karikesyötteen vuosinieluna joka vuosi omana nieluna. Tällöin tulee sama virhe kuin metaanilla. Käytännössä tämä ilmenee, että kun lisääntyvistä hakkuista tuleva vuosisyöte suurenee niin maanielu myös suurenee. Tuo suurentunut maaperä nielu ei kuitenkaan pienennä tulevien vuosien nielua, koska lahoaminen otetaan huomioon jollain kertoimella jo syötteen syntyhetkellä.
Olen vahvasti sitä mieltä, että Luken laskenta on lähellä oikeaa. Vaikkakin epäilen ojitettujen soiden laskennan oikeellisuutta.Tuossa Ruotsin tapauksessa minulle on vielä epäselvää, miten he voivat mittauksilla todentaa väärän laskentatavan tulokset.
Täytyy sanoa, että isaskar on perillä raivausasioista. Minusta tuo, että tietää, että raivattavan puun poissiirtoon menee välillä tuhottomasti aikaa, osoittaa, että on raivannut muutakin kuin risukkoa. Jäniksillehän risukot kannattaa jättää.
Minulla aikaavievin raivaus on ollut n 1 tunti/aari. Istutuskoivikon keskeen oli jäänyt 10 aarin luonnonkuusi saareke. Jostain syystä en sitä ollut raivannut ykkösraivauksella. 15 vuotta myöhemmin kun tein ensiharvennuksen esiraivausta niin piti tuokin raivata. Tasaista 2-7 metristä kuusikkoa. 30 cm oli pisimmillään kuusien ero toisistaan ja paksuutta 2-10 cm. Ei katkaistuja puita voinut pystyyn jättää niille sijoilleen. Oli siinä työtä.
Kurjelle sanoisin noista ekv kertoimista, että niille on oma laskentansa eri aikajaksoille. Luulisi, että 20 vuoden jakson (20xekv) voisi laskea jakamalla 100 vuoden summan viidellä (100xekv/5) ja ottamalla huomioon ch4 hiilen pysyvä co2 vaikutus. Ei se mene niin. Ilmeisesti IPCC ottaa laskennassa huomioon, että 20 vuoden kohdalla on vielä n 19% hajoamatta. Heillä saattaa olla myös vaikuttavuuskerroin erilainen eri aikajaksoille. Tuohon ekv kertoimeen sisältyy ns sekundäärilämmityskerroin metaanin suoran lämmityskertoimen lisäksi. Asiat löytyvät muistaakseni ipcc n ar5 sepustuksista. En ole viitsinyt niitä tarkemmin tutkia.
Suurin virhe ipcc metaanilaskennassa on kuitenkin se, että se lasketaan kertapäästölle. Vaikka pitäisi metaanin tapauksessa laskea vähitellen pienenevälle päästölle. Eiköhän se ipcc n ar5 sepustuksista löydy sekin miksi tekevät niin. Siellä on kyllä laskenta miten tuon vähittäisen häviämisen voisi ottaa huomioon (gwp*).
Derivaatta on muutosnopeus. Pelkkää matematiikkaa. Mutta jos kaavoja ei ole ilmoitettu niin derivaatta/integraalilaskennasta ei ole hyötyä. Se hyvä puoli noissa on kuitenkin, että vihreä tiede ei voi niitä väärentää. Vaikka kova hinku heillä on tulkita 2. derivaatta 1. derivaataksi (nielu).
Nyt kun luen noita haritustekniikoita niin tulee mieleen, ettei kannata alkaa opettelemaan. Kerran minä edellistä terää haritin. Siitä on kuitenkin jo pari vuotta, etten muista miten. Saattoi olla, että osui terä kiveen ja harituksella helpotin vähän terotusta.
Pitää katsoa minkälaisen kuvan tuosta terästä saisi. Aioin vielä pari hehtaaria sillä raivailla niin en sitä irrota.Kurki se jaksaa ihmetellä. Ilmastonmuutos tarkoittaa ilmakehän lämpötilan nousua. Mittarina käytetään päästöjä.
Kurki voi laskea tuon lämmitystä lisäävän päästön suoraan metaanin hajoamisfunktiosta, kun päästö jatkuu vakiona iät ja ajat.
Metaanivarasto ilmakehässä (vakiopäästöstä) lasketaan hajoamisfunktion integraalista.
Vakiopäästön aiheuttaman metaanivaraston muutos (derivaatta) ilmoittaa, mikä on metaanin vakiopäästön ilmakehää lämmittävä vaikutus. Metaanin hajoamisfunktio on metaanivaraston derivaatta.
Mielenkiintoista tämä raivaussahan terotuskommentointi. Näin sunnuntai-illan ratoksi vähän taas selasin.
Minulla on raivaussahan terotuksessa käytössäni melko lyhyt sentin levyinen lattaviila. Pyöreällä viilalla en terotusta oppinut, vaikka oli ohjurit ja kaikki. Voi sanoa, että yhtään tylsää päivää ei lattaviilaan siirtymisen jälkeen ole ollut.
Eniten kuitenkin ihmettelen tuota haritusasiaa. Jotenkin minulle jäi sellainen kuva, että pyöröviilan kanssa teroituksessa haritusta piti tehdä muutaman hehtaarin työn jälkeen. Lattaviilaterotuksessa harvoin. Joskus vuosi sitten luin näitä haritusoppeja näistä kommenteista. Ja päätin katsoa tarviiko sitä terää harittaa. Nyt ensimmäinen terä ilman haritusta on viimeisillään. Syksyn jälkeen olen sillä raivannut 17 ha pääosin 2. raivausta, 5-15 cm halkaisijaltaan puita. Viime talvesta en muista, mutta yleensä minulla terä kestää n 25 ha työt. Ja on lähes yhtä terävä kuin uutena. Kolmen tankillisen jälkeen pitää teroittaa, lattaviilalla ja kertaakaan ei ole haritettu. Näin minä amatöörinä olen ihan hyvin selvinnyt raivaustöistä.
Jossain blogikommentoinnissa Luken Kari T Korhonen ilmoitti, että nykyistä kasvua 103 milj m3/vuosi vastaisi dynaamisen tasapainon puusto 2,7 miljardia m3. Olisimme siis 150 milj m3 päästä tuosta tilanteesta, kun koko vuosikasvu (pl latvukset ja luonnonpoistuma) pitäisi hakata jotta kasvu pysyisi tuolla tasolla. Näillä Kotiahon yms hakkuun pienetämisvaatimuksilla tuo tilanne saavutettaisiin muutamassa vuodessa. Sitten oltaisiin tilanteessa nostetaanko hakkuut tasolle 90 milj m3/vuosi vai hyväksytäänkö vuosikasvun pieneminen ja nieluvaatimuksen myötä puunjalostusteollisuuden alasajo.