Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Alkaa nämä keskustelut tuosta Taivalkosken tapauksesta ryöstäytyä käsistä. Tuntuu, että useilla ei ole mitään käsitystä vanhuksista eikä heidän käyttäytymisestään. 85 vuotta on sellainen ikä, että pieni verenkiertohäiriö voi muuttaa koko luonteen. Sellainen voi kehittyä myös hiljalleen. Silloin jopa 5 vuotiaana koettu vääryys voi olla elämää suurempi asia.
Lopettakaa tämän asian vatvominen.
Jottei kiertoaikatotuus unohtuisi pyytäisin josko kuusiuskova tai Visakallo laskisivat hakkuudatasta minkä ikäisenä metsikön hakkuissa tukkiosuus on yli 50%. Ja mielellään tieto kiertoajasta.
Tämä prosenttiosuus on mielenkiintoinen, jos ajatellaan väitteitä metsien liian nuorena hakkuista. Periaate on, että jos tukkiosuus hakkuissa on vuosikausia yli 50% ja metsän puusto/ha ei pienene, niin ollaan hakkuissa varsin lähellä optimikiertoaikaa kasvun kannalta.
Usein metsäntutkijat vetoavat 50-60 lukujen hakkuisiin. Kauhistellaan, että hakattiin koko vuosikasvu ja ylikin. Mitä väliä sillä oli, kun tukkia oli puolet hakkuista ja metsävaranto lisääntyi. Oli ikäloppuja metsiä. Hyvä kun hakkasivat pois lahoamasta.
Mikä tuo Annelin juttu on säästöpuista lahopuina. Minulla ainakaan ei ole säästöpuina kuin terveitä. Lahopuut häviävät viimeistään 15 vuodessa. Hieskoivusäästöpuista näyttää hiljalleen kehittyvän lahopuita. Noin 20 vuotta hakkuusta. Raudus alkaa yksittäispuuna lahota vasta yli 100 vuotiaana.
Minulla ei ole paljoa mäntyjä metsissä niin ne harvatkin on usein jätetty säästöpuiksi. Kovin näyttävät elinvoimaisilta.Gla lla ihmeellistä juttua monimuotoisuudesta. Jos parin hehtaarin aukon tekee sinne tänne 60-70 vuoden välein niin se metsä ei siitä muutu miksikään. Tulee vaan n 5 vuoden päästä hyvä riistatiheikkö ja pysyy sellaisena seuraavat 15 vuotta.
Minun pointtini oli, että ahomansikka ilmentää tiettyä monimuotoisuuden huippua. Sanoisin, että normaalisti vain kulotus voi sen alueelle tuoda.
Perkon juttu tuosta 100 000 eur tulosta voisi teoriassa olla hyvinkin mahdollista hyväkasvuisella maapohjalla. Kaikkihan me kuitenkin tiedämme mitä eroa on teorialla ja käytännöllä. Teoriassa niilä ei ole mitään eroa.
Nostokoukulta omituinen vuodatus. Liekö kyseessä ollut mäntymetsiä. Omt pohjalle tulee äkkiä ainakin horsma. Joskus olen ihmetellyt kun nokkonenkin ilmestyy. Peltorikkakasvit ovat varsin yleisiä. Ei kuitenkaan juolavehnä. Luulisi, että valkoapilaakin saattaisi esiintyä, kun ahomansikkaakin. En muista nähneeni apilaa.
Voi hyvin ymmärtää, että kansaan vetoaa tällainen luontokatojuttu. Minusta kyseeessä alkaa olla tällainen maallisen ikuisen elämän tavoittelu.
Lehtojen ylläpito lehtoina on hyvä esimerkki tällaisesta ikuisen muuttumattomuuden ihannoinnista.
Minulla on ”luontokadosta” valtavirrasta poikkeava esimerkki: Oli järeä kuusikko, ikää ehkä 80 vuotta, puuta n 300 m3/ha, aluskasvillisuus olematon. Tehtiin aukkohakkuu. Alueen yhteen osaan, keskelle, ilmestyi kymmenien aarien alue, missä kasvaa ahomansikkaa. Tämä vain esimerkkinä, että meidän tietämyksemme luontokadosta on olematon.
Toinen esimerkki voisi olla marian kämmekkä. Se näyttää ilmestyvän soistuvan alueen reunalle, kun tehdään ojitus. Kyse ei siis ole suo-ojituksesta.
Annelille huomauttaisin, että luonto voittaa aina.
Metsänkasvatuksessa tämä ilmenee siten, että jos ei hakata puuta pois maapohjan kasvukyvyn mukaan niin luonto hoitaa asian. Laho tai jos hienostellen sanotaan niin itseharventaminen, on metsissä luonnon toimintatapa. Jos ei hakata ollenkaan niin laho kyllä hoitaa tasapainotilan. Metsätuhot saattavat avittaa, mutta laho kyllä viimeistelee asian.Mallinnukset ovat ihan ok. Mutta Pukkalan kirjoituksesta sai sen kuvan, että metsän hehtaarikohtainen puusto on joku määräävä tekijä. Maapohjan kasvukyky on se joka ratkaisee lahopuun määrän.
Minä vilkaisin tuota Palosaaren mainosvideota. Ei vakuuttanut nähty. Sen sijaan kaveri näytti tietävän asiat.
Innolla odotan, josko nämä jatkuvan kasvatuksen käyttäjät antaisivat hakkuutietoja useilta vuosikymmeniltä.
Toisekseen, täälläpäin yhtiöt eivät osta tuollaisia ryteikköjä hakkuuseen. Esiraivattuja pitää olla.
Minusta kiertoaikakeskustelu menee HS /yle tyyliseksi kommentoinniksi, jos päätehakkuukeskusteluissa aletaan puhua sellupuusta.