Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
aSanta pohtii metsien puuvaraston analogiaa metaanin ilmakehävarastoon.
Nuo ovat käänteisesti täysin analogisia.
Jos puuvarasto tuhotaan niin ilmakehän lämpötila nousee.
Jos metaanivarasto tuhotaan niin ilmakehän lämpötila putoaa.
Kurki on näköjään ”hajulla” eksponenttifunktion approximaation paperilla tehdystä laskennasta. Mutta jotain oli mennyt vikaan. Liekö pitänyt tulos kertoa 7 llä.
Jos puoliintumisaika on 10 vuotta niin eksponenttifunktion a^x kantaluku a on 0,934. Eliniäksi tulee 14,6 vuotta äärettömään laskettuna. Mutta 60 vuoden kohdalla lähellä tuota.
Kurjelle antaisin metaanivaikutuksen laskentaohjeeksi, että ekvarvona annettu vuosipäästö kannattaa muuntaa ekv arvolla puhtaaksi metaaniksi. Sen jälkeen lämmittävän metaanivaraston co2 ekv arvo saadaan kertomalla luku 12 vuotta x 160 tn co2 ekv/ tn ch4. Esim
1 tn ch4/vuosi x 12 vuotta x 160 tn co2ekv / tn ch4
tn ch4 ja vuosi supistuvat pois ja yksiköksi tulee tn co2ekv
Yhden tonnin metaanipäästöstä muodostuu ilmakehään 12 tonnin metaanivarasto n 60 vuoden aikana. 1 tn ch4 ilmakehää lämmittävä vaikutus on noin 160 kertainen co2 tonniin verrattuna.
Lopputuloksena saadaan
Jatkuvan 1 tn ch4 vuosipäästön lämmitysvaikutus ilmakehässä vakioituu n 60 vuodessa ja vastaa 1920 co2 tonnin lämmitysvaikutusta.
Kova väittelemään tämä aSanta. Tulee mieleen pulushakki hänen touhuistaan.
Katsoin tilastokeskuksen taulukoista karjatalouden metaanipäästöt.
v 1990. 2500 tuhatta tn co2 ekv
v. 2023* 1900 tuhatta tn co2 ekv
aSantan jutuista saa sen kuvan, että pitäisi päästä takaisin tuohon 1990 päästötasoon.
MaalaisSeppo puhuu asiaa. Pieni teoriavirhe on. Metaanipäästön aleneminen on nielu, laskennallisesti seuraavat 12 vuotta. IPCC lle metaanipäästön aleneminen on päästövähennys, ei kylmittävää vaikutusta.
Minä yritän viestittää tällä metaaniasialla, että laskenta on IPCC llä väärin. On todennäköistä, että ruotsalaiset käyttävät samaa väärää teoriaa omissa metsänielulaskennoissaan.
Laitoin tuohon Valion näkemyksen metaanista.
aSanta on hyvä ja ilmoittaa, mikä heidän väitteistään ei pidä paikkaansa.Erityistä huomiota pyytäisin kiinnittämään karjatalouden ilmastoa viilentävään vaikutukseen, nieluun, sen toteutukseen.
Jotta pysyttäisiin metsäaiheessa niin on todettava, että paljon metaania tuottavien luonnonsoiden ojitus on ilmaston kannalta lyhyellä aikavälillä (20 vuotta) paljon tehokkaampi viilentäjä kuin ennallistaminen. Ennallistaminen lisää ilmaston lämpenemistä lyhyellä aikavälillä.
Vai ei Annelikaan ole päässyt jyvälle minun väitteestäni.
Väännetään rautalangasta.IPCC laskee karjatalouden metaanipäästön maakaasun ekv kertoimella. Maakaasu lisää aina hiiltä ilmakehään. Jos lehmille käytetään maakaasun vaikutuskertoimia niin tulos on, että lehmät lisäisivät hiiltä ilmakehään.
aSanta osaa hyvin vääntää asioita päin seiniä.
Otetaan toinen lähestymistapa.
Onko aSanta tosiaan sitä mieltä, että lehmä heinää syömällä voi lisätä hiiltä ilmakehää?
Lehmien heinien syönnin lämmitysvaikutus on eri asia. Ensiksi pitäisi saada selville ovatko lehmät jotain hiiligeneraattoreita. IPCC laskee, että hiili lisääntyy ilmakehässä lehmien ruuansulatuksen takia.Kurjen kannattaisi miettiä mitä kirjoitan. Minä puhuin metaanin hiilestä. Se muuttuu metaani hajotessa co2 ksi, minä se on alunperinkin ollut.
Minä olen huono numeerisessa laskennassa. Ylempänä ”pieni” laskuvirhe. 12x160x70 kgco2ekv/ha taitaa olla 134 tnco2ekv/ha eli tuo määrä poistuisi ilmastosta lämmitysvaikutusta suo-ojituksella.
Kurki ja Jalkanen ovat näköjään päätyneet täydelliseen epäsopuun metaanin hiilestä. Minä lähden siitä, että karjatalouden ja luonnonsoiden metaanin hiili on otettu ilmakehän hiilidioksidista. Sen hiilen palauttaminen takaisin ilmakehään ei lisää yhtään ilmakehän hiiltä. IPCC llä on kyllä eri tulkinta. Siis väärä heillä.
Metaanin hajoamisreaktio ilmakehässä on mitä on. Yleisin tulkinta näyttää olevan, että metaanin lämmityskerroin co2 verrattuna on 140. Siihen tiedetään kuitenkin tulevan lisäksi sekundäärivaikutus. Itse käytän lisävaikutukselle 15% osuutta. Täytyy myöntää, että olen laskenut tuon prosenttiosuuden Stetson-Harrison menetelmällä. Se kuitenkin on varma, että kerroin on yli 140, mutta tuskin 200. Kerroin 160 tuntuu järkevältä, kun katselee IPCC n ekv kertoimia.