Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Outoja on näiden jk kasvattajien puheet. Mielenkiinnosta päätin käyttää Stetson-Harrison menetelmää jk metsän puustokoostumukselle oletuksena, että tukkiosuus hakkuissa 90%.
Joka 15 vuosi poistettava puusto 90 m3/ha vastaisi vuosikasvua 6 m3/ha. Jotta ne muutkin puut kasvaisivat niin vuosikasvun pitäisi olla paljon isompi. Oletusarvoilla sain vuosikasvuksi 11,5 m3/ha. Tämä ei voi toteutua ja voidaan ainakin tehdä johtopäätös, että tasaiset joka 15 vuosi tapahtuvat hakkuut eivät ole mahdollisia.Katselin metsänhoitosuosituksista tietoja. Näyttivät antavan ppa tietoja. Minä luovuin jo kymmeniä vuosia sitten pohjapinta-ala systeemistä. Sehän antaa oikeita tuloksia vain tasalaatuisissa metsissä. Nyt pitäisi tietää runkolukuja ja niiden tilavuuksia ei pohjapinta-aloja.
Tuskin Visakallo on tuollaista väittänyt, että kaikessa puunmyynnissään. Tai sitten on reilusti lyhyempi aika kuin kiertoaika tarkasteltavana. Päätehakkuissa minäkin olen päässyt yli 80% n, mutta vain jos yhtiöillä on ollut tukkipula. Varsinkin Ensolla oli aikoinaan tapana, että kaikki tukit otettiin 5,6 metrisinä. Ei sillä päässyt kuin vähän yli 70% in.
Minäkin katsoin tuota Lapinjärven metsävideota. Vaikutti koko juttu huijaukselta tai sitten oli huonot kuvakohteet valittu.
Joskus viisi vuotta sitten yritin laskea jatkuvan kasvatuksen systeemiä. Laskennassa aina loppuivat puut kesken. Alikasvos ei siis pystynyt syöttämään kasvatuskelpoista puustoa tarvittavia määriä.
Voisin nyt tarttua uudella innolla asiaan kun täällä näkyy olevan käytännön tietoa asiasta: Teoreettisesti asiaa voisi yrittää ratkaista normaalimetsän tyyppisellä laskennalla. Tarvitaan seuraavat oletukset ja tiedot.
Oletus 6 kiertoa x 15 vuotta. Anneli ilmoitti, että ovat päässeet jatkuvassa kasvatuksessa 90% tukkiosuuteen. Tämä tarkoittaisi n 900 litran puita. Lapinjärvellä näyttivät poistaneen 90 m3/ha. Tulisi 1 puu/aari.
Tarvitaan tieto, mikä on puiden koko jäävässä metsässä ikäryhmissä 1-15, 16-30, 31-45, 46-60, 61-75, 75-90. Teoreettisesti yhden aarin alalta pitäisi siis löytyä vähintään 1 puu kustakin ikäryhmästä. Käytännössä lienee ideaali vaikea löytää, mutta hehtaarin alalta kyllä. 600 runkoa hehtaarilta.
Maapohjan kasvupotentiaali pitäisi olla n 6 m3/ha.
Jos oikein tarkkoja ollaan niin nuo tiedot pitäisi löytyä suoraan jk kasvattajilta. Aonakin jos ovat kiinnostuneita kannattavuudesta.
Mielenkiinnolla olen seurannut aSantan ja Kurjen kommentteja.
Ihan hyvä, että puntaroidaan asioita eri kulmilta. Minä en noihin kertoimiin kiinnittäisi huomiota kovin paljon. Vaikkakin, jos jotain sakkomaksuja peritään niin hyvä olisi olla tarkkoja.
Enempi olisin huolissani tuollaisesta politikoinnista, että ilmaston lämpenemisestä tuleva maaperäpäästö laitetaan maa- ja metsätalouden syyksi.
Pari huomautusta edellisille. Kurjelle, että luonnonsoiden metaanipäästö ei lisää enää ilmaston lämpenemistä. Taitaa olla muutenkin esiteollisen ajan päästölukemissa. Soistuminen, oli se sitten ojittamattomuudesta tai ennallistamisesta johtuvaa, lisää ilmaston lämpenemistä.
aSantalle huomauttaisin, että jos puu kaadetaan alkuvuonna niin ei sen osuus voi olla mukana vuosikasvussa. Sellunkin elinikä on 1-2 vuotta.
Kurki kyseli tuolla nielun kertoimia vakiohakkuilla. Ilman tarkempia laskelmia sanoisin, että se on sama kuin vuosikasvun kerroin, jotain 1,3.
Tuota Lukelta annettua vastausta nielun kertoimeksi 0,7 en ymmärrä.
0,7 on aivan oikein ensimmäisenä vuonna, jos alkutilanne on, että nielu on nolla ja sitten vähennetään hakkuita, että tulee nielua. V 2023 olisi ollut nielua, vaikka hakkuita ei olisi pienennetty. Sillä nielulla kerroin on isompi kuin 0,7. 1,3 tuntuisi järkevältä.
aSanta tuolla on siirtynyt metaboliikkaan. Minä en tosiaankaan ole perehtynyt yhtään tuohon alaan. Pitäydyn täysin ns makrotason asioissa.
Makrotasolla maaperähiili kertyy hitaasti. Täysi maaperähiilen varasto vakio metsänkasvulla ja metsänkäsittelyllä kertyy maksimiinsa n 200 vuodessa. Sama pätee sen tuhoutumiseen. Sanoisin, että vakaata on.
Anneli antoi tuolla luettavaksi mielenkiintoisen artikkelin. Pikkuisen vilkaisin, mutta en syventynyt asiaa.
Epäilen kuitenkin, että artikkeli on täyttä huuhaata. Yleensä asiat menevät pieleen ainakin seuraavista syistä:
1 Jos metsän puusto on maapohjan maksimikasvua vastaava niin nielu on nolla. Mistä maksetaan?
2. Jos kohdan 1 tilanteessa maksetaan kiertoajan pidentämisestä niin vuosikasvu pienenee. Mikä järki on maksaa vuosittaisen hiilensidonnan pienenemisestä?
3. Jos metsän puusto on alkuaan suurempi kuin kohdan 1 tapauksessa, sen vuosikasvu saattaa olla paljon isompi kuin tuo maapohjan kiertoajan läpi laskettu vuosikasvu. Nielu on iso, koska järkevästi myytävää puuta ei ole. Mutta metsä ei voi pitemmän päälle kasvaa enemmän kuin maapohjan maksimikasvu. Tällöin maksettaisiin ”virtuaali” nielulle, joka tuhoutuu joko hakkuilla tai laholla.Minä lakkautin Maaseudun Tulevaisuuden tilauksen, kun minun kommenttiani, kahdella eri versiolla, ei hyväksytty. Nämä yllä mainitut kommentit olisin esittänyt (asiasisällöltään). Kyse oli jostain rahastoyhtiöjutusta, missä kehuivat alkavansa tehdä bisnestä hiilinieluilla, kun metsänkasvatus tuottaa niin huonosti. Jotenkin tuntui, että tuon lehden vastuullinen journalismi ei ollut kohdallaan.
Kurki kyseli taas tuosta eri kertoimesta. Vaikea siihen on vastata, kun alunalkaenkaan kasvua ja poistumaa ei voi laskea samalla kertoimella. Kysymyksessä ei siis ollut mitään mieltä. Se kerroin on sama jos hakkut ovat vakio ja pienemmät kuin kasvu.
aSanta näyttää olevan hajulla asiasta, mutta jotain menee ajatuksessa pieleen. Se on se karikehajoaminen kun on tasaista ja hakkuut vaihtelevat. Niistä se ero tulee kertoimiin.
Suurella innolla odotan miten Anneli ja aSanta jatkavat oman näkökantansa puolustamista. Annelille en tuosta pienentyneen karikesyötön vaikutuksesta viitsinyt vastata, kun huomasin, että emme puhu edes samasta asiasta.
Sellainen pieni vinkki molemmille, että opetelkaa metaanin käyttäytyminen ilmakehässä niin on helpompi ymmärtää maaperähiilen käyttäytymistä.
En ymmärrä Perkon laskelmaa puun myyntituloista.
Jos on olemassa dataa 50 vuodelta. Ja jos hakkuuväli on ollut 15 vuotta tai pienempi koko alalla niin viimeisen 15 vuoden hakkuista saisi jonkinlaisen arvion kannattavuudesta. Virhettä tulee, kun hakkuissa on mukana puita, jotka ovat vanhempia kuin 50 vuotta. Vasta sen jälkeen, kun kaikki hakattavat ja jäävät puut ovat iältään tarkastelujakson sisällä, voidaan saada tarkkoja tietoja. Siksi käytän arviota, että pitäisi olla tiedot 100 vuodelta.