Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Minun täytyy tunnustaa, että en ymmärrä ollenkaan mistä asiasta täällä väitellään.
Minä olen saanut jo 90 luvulla moton mittaamat runkopuu tiedot. Muistaakseni perustieto oli halkaisija rinnankorkeudella ja tukkiosuuden ja kuituosuuden pituudet. Keskimääräiset tilavuudetkin olivat. Lienevät laskettu rinnankorkeusmitasta.
Pitäisikö nämä tiedot kenties saada jo ennen puun myyntiä?
En allekirjoita.
Annelilla ihan hyvä kommenttiehdotus ja perustelutkin löytyvät ihan oikein.
Keskustelujen kulun kannalta ehkä liian laajalla rintamalla kommentoitu. Itse käyttäisin jonkun osa-alueen kärjistettyä väitettä. Osa-alueina esim hakkuuvuoto, nielujen nollaantuminen tai talousmetsien pinta-alan pienentäminen suojeluun ja ennallistamiseen
mehtäukolle sanoisin tuosta minun ”jatkuvasta” kasvatuksesta, että tuolle parin hehtaarin 50 vuotiaalle kuusikolle metsäkeskus ehdottelee päätehakkuuta. Joku saattaisi tehdäkin, kun taimikko jäisi talvihakkuussa täysin lumen alle. Siellä on joku 250 m3/ha ja latvan vuosikasvu 30-50 cm. Ei ole aika päätehakkuulle. Kymmenen vuoden jälkeen pitää katsoa miten toimia. Kallista on tuhota tiheäkasvuista alikasvosta.
Kurjelle sanoisin, että minä en pystynyt teoreettisesti ratkaisemaan tuota jk n kasvatumallia. Se 90% tukkiosuus sotkee koko teoreettisen tarkastelun.
Pitäisi saada tietoon näitä runkolukuja ja tilavuuksia niin voisi jotain parempaa yrittää.
Jk n kaavattajien kuvissa on usein tuo epäsuhta, että näytetään jaksollisen kasvatuksen muutosta jatkuvaan kasvatukseen, mutta tuleva pienkasvusto puuttuu. Minulla on nyt yksi parin hehtaarin alue, missä on 50 vuotisen tasaikäisen kuusikon alla tasainen 10-15 cm kuusentaimikko. 10 vuoden päästä lienee päätehakkuu ja pitää katsoa sovelletaanko iänikuista jatkuvaa kasvatusta eli avohakkuu ja antaa alikasvoksen kasvaa.
Rane2 kyselee tuolla nollanielusta.
Vanhan metsälain tarkoitus oli pyrkiä maksimaaliseen maapohjan vuosikasvuun. Tätä varten oli laskettu optimaalinen kehitysluokkajakauma 25-30-30-15. Tuolla jakaumalla metsien kasvu on maksimaalista yli kiertoajan laskettuna. Tuon jakauman ylläpito vaatii koko vuosikasvun (tukkipuu + kuitupuu) vuosihakkuita. Nielu on nolla. Lukijan kuvissa on esimerkkitapaus 6 m3/ha/vuosi kasvavan metsän hakkuiden synkronoimisesta, että kehitysluokkajakauma on oikein. Siis vuosikasvua 6 m3/ha vastaa puusto 140 m3/ha.Jos oikein tarkkoja ollaan niin, nollanielu on niin vahva, että metsien vuosikasvun voi arvioida halutusta vuosihakkuusta kaavalla vuosihakkuu+poistuma = vuosikasvu. Esim jos halutaan vuosihakkuiksi 60 milj m3 niin poistuma lisääntyy ja on ehkä luokkaa 25 milj m3. Tällöin saadaan vuosikasvuksi 60+25 = 85 milj m3. Tuohon se vähenee ehkä 20 vuodessa. Mutta nielu on sitten nolla.
Metsuri motokuski kyselee nollanielusta.
Minulla on lukijoiden kuvissa esimerkki metsänhoitosuositusten mukaan hoidetusta metsästä, sen metsätaloussuunnitelmasta vanhan metsälain mukaan. Nollanielu on suunnitelmassa suosituksena, jotta vuosikasvu voidaan pitää maksimaalisena.
Opetuksista en tiedä, mutta metsäntutkijatkin karttavat tämän nollanielutiedon sanomista. Sen sijaan jaarittelevat ikäjakauman muutoksista ja vuosikasvun lisäämisen eduista. Metsäpinta-alan lisääminenkin usein mainitaan.
Vai on Jyri Seppälä sanonut noin.
Talousmetsän nielu menee nollaksi noudattamalla metsänhoito-ojeita. Ei tainut Seppälä tätä mainita. Sanoisin, että hän nieluvajemiehenä ei edes ymmärrä sitä asiaa. Nieluvajeteoriassa oletetaan, että metsässä on koko ajan nielu.
Nyt kommentoijat näyttävät päätyneen sellaiseen sekasotkuun, että huhhuh.
Minä olen joskus keskenkasvuisena saanut korkeampaa opillista sivistystä. Professorimme sanoi heti alkajaisiksi puhuttaessa luonnonilmiöiden matemaattisfysikaalisista mallintamisista:
Jos laskette, että 1+1 = 5 niin ketä kiinnostaa.
Jos laskette, että 1+1 = 20 niin haiskahtaa virheeltä.
Jos laskette, että 1+1 = 2000 niin se on virhe.
Että tältä pohjalta. Minä panostaisin teorian oikeellisuuteen.
R.Ranta laskeskeli tuolla n 200 000 euron metsätilan sukupolvenvaihdosasioita.
Näin sukutilallisena olen aina ihmetellyt noita raha ja korkolaskelmia ja niiden korostamista. Minusta vuositulo on keskeinen asia.
Jos saa lahjana 200 000 eur metsätilan niin jos se on vähääkään hyvinhoidettu niin pienellä omatyön panostuksella siitä saa jatkuvan noin 12000 eur/vuosi bruttotulot. Ei paha jos alkusijoitus on 22000 eur?Oletukseni oli 40 ha keskimääräisen puuston metsää.
Minusta asiassa on kaksi huomionarvoista seikkaa.
Jos tasaiset hakkuut 90% n tukkipuuosuudella joka 15 vuosi antavat vuosikasvuksi 6 m3/ha, mutta kun tämä vaatii 11,5 m3/ha vuosikasvun niin ei onnistu. Dynaamisessa tasapainossa hakkuu ja vuosikaavu pitää olla samat. Minä tarkoitan vuosikasvulla sitä osuutta mikä puustosta on tukki- ja kuitupuuta.
Sanoisin, että johtopäätös on, että tukkiprosentti on todellisuudessa paljon pienempi ja hakkuuvälejä pitää vaihdella.