Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
Kurjelle tuosta raportista 3/2022. Siellä on laskettu 9 milj m3 hakkuusäästön vaikutus 100 vuodelle n 1800 milj tnco2.
Minusta alkaa tuntua, että nämä Soimakallio et al luulevat, että metsien kasvu lisääntyy koko ajan hakkuusäästöjen myötä. Sitähän tuo Soimakallio näytti väiitävän IS Pitkämäki / Ruuskanen haastattelussa. Jos kasvu lisääntyisi koko ajan seuraavat satavuotta noilla hakkuusäästöillä niin tuo kerroin 2 saattaisi olla aivan oikein.
Minä en tiedä Motti ohjelmistosta mitään. Onkohan siellä joku algoritmivirhe, että maapohjan kasvupotentiaalia ei ole rajattu. Vai millä ne näitä skenaarioita luovat.
Anneli tuolla kyseli Kurjen väittämien perään. Minusta Kurki oli oikeassa, kun sanoi, että Soimakallion mukaan hakkuusäästön vaikutus nieluun kertoimena on 2. Kerroin on se mitä Ilmastopaneeli on käyttänyt esim Ilmastopaneeli raportti 3/2022, luku 3.3 s 21/70.
Minä ennenmuinoin ilmastolain yhteydessä väsäsin sinne oman näkemykseni metsäasioihin. Nielulaskennan järjettömyyden toin hyvin esille. Taisin kuitenkin haukkua Ilmastopaneelia liian kärkevästi. Oikeutetusti kylläkin.
Ilmastolain perusteluissa oli Ilmastopaneelin tekemiä raportteja. Niiden arvostelemisessa minulle taisi tulla työtapaturma, kun en ymmärtänyt, että tieteeseen vetoava organisaatio voi vaihtaa oletusarvoja ”lennosta”. Metsistä piti puhua niin siirtyivät välillä metsikkölaskentaan.
Muutamaa kansanedustajaakin varoittelin, että ei pidä hyväksyä tuollaista lakia. Erityisesti halusin, että vaativat Luke lta selvityksen maksimaalisen vuosikasvun dynaamisesta tasapainotilasta. Jotta nieluvaatimus olisi tullut oikeisiin mittasuhteisiin.suorittava portaalla näyttää olevan kovin ruusuinen kuva Suomen metsien ikärakenteesta ja teollisuuden puun tarpeesta.
Harvoin minuun on yhtiöiden päätehakkuupuiden ostorajoitus kohdistunut. Yleensä asia on hoidettu tarvittaessa etsimällä harvennuskohteita
MaalaisSeppo kyselee metsätaloussuunnitelmista. Yksittäinen metsänomistaja ei tarvitse metsätaloussuunnitelmaa, jos hoitaa metsänsä ja hakkuunsa suositusten mukaan.
Teoriapuolen ymmärryksessä metsätaloussuunnitelmat ovat hyviä. Taannoin täällä oli jonkinlainen älämölö, kun käytin termiä metsien maksimaalinen kasvu. Ei minulle tullut mieleenikään, että joku voi asian ymmärtää metsikön maksimaalisena kasvuna. Metsätaloussuunnitelmia tutkimalla asia ilmenee oitis.
Suomessa 90 milj m3/vuosi hakkuut voisivat olla ihan hyvä. Jos lisähakkuut kohdistuisivat päätehakkuuta odottaviin metsiin. Jos energiapuuhakkuut risukkometsiin samalla pienenisivät niin tulisi hiukan vähennystä hyötyihin.Suorittava portaalta taitaa aavistushakkuut mennä päin seiniä.
Meilläpäin aavistushakkuut kohdistuisivat sellaisiin metsiin, mistä saa eniten tuloja. Päätehakkuuta odottaviin. Niissähän se taloudellinen tappiokin olisi suurin, jos rajoituksia tulee.
Päätehakkuuta odottavien metsien rajut aavistushakkuut ovat lyhyellä aikavälillä hyvinkin kannatettavia ilmaston kannalta. Pikalaskulla tulin siihen lopputulokseen, että 30 vuoden jaksolla aavistushakattu päätehakkuuta odottava metsä on suurempi nieluna kuin hakkaamaton.MaalaisSeppo näyttää olevan täysin ulkona metsien kasvusysteemistä.
Suomessa on vielä tahoja, jotka tekevät metsätaloussuunnitelmia. Näyttäisi, että niistä näkee metsiensä tilan ja hakkuumahdollisuudet jonkinlaisella tarkkuudella. Suosittelen MaalaisSepolle ja miksei muillekin.
Anneli antoi Naturen artikkeleita luettavaksi. Luin ensimmäisen ” Promt…”.
Täyttä roskaa. Näyttivät käyttävän IPCC lämmitysvastekertoimia. Kuitenkin siten, että metaanin vaikutus loppuu 12 vuodessa (metaanin elinikä). Tuolle 12 vuoden ajalle metaanin lämmitysvastekerroin on noin 160. Kyllä prof Ojasen arvio, että hyötyä tulee vasta 50…100 vuoden jälkeen, on realistinen.
Lisää tällaisia tutkimuksia ja toimia niin maailma pelastuu. Vai?
Kurki näköjään on hiukan hajulla näistä metaaniasioista. Se 5 milj tn on karjatalouden ja jätehuollon summa. Suunnilleen.
käpysonni on täysin oikeassa tässä pohjapatoasiassa. Veden korkeutta ei voi säätää, jos veden pinta on matalampi kuin pohjapadon taso. Pohjapadon veden korkeus voi olla vakio vain jos sateet tai lähdetyyppinen pohjavesi syöttää koko ajan alueelle vettä.