Käyttäjän PenttiAKHakkinen kirjoittamat vastaukset
-
https://clear.ucdavis.edu/news/mitloehner-discusses-reducing-methane-emissions-silicon-valley-summit
Anneli näyttää jaksavan perehtyä maaperähiileen. Minä epäilen, että ruotsalaisilla on sama virhe kuin IPCC llä metaanille. Oheinen artikkeli valaissee metaanilaskun virheellisyyttä.
Kurki näytti laskeneen uudelleen tuon suometaanin loppumisen vaikutuksen. Numeroiltaan saattaa olla oikeinkin. Ongelma on, että ekv arvot on laskettu lämmitysvaikutukselle. IPCC ei hyväksy metaanipäästön pienenemistä nieluksi. Johtuu heidän ekv laskennan teoriasta.
Näyttäisi, että Ruotsin maaperäpäästöissä käytetään samaa teoriaa kuin IPCC metaanille. Ruotsalaisilta kannattaisikin kysyä, millä ehdoilla heidän kivennäismaaperänsä muuttuisi päästöksi.
Minä en jaksa laskeskella noita Kurjen ekv laskuja. Minä en niitä käytä.
Jos luonnonsuon päästö on 2 tn co2ekv / vuosi niin ekv kertoimella 28 metaanipäästö on jotain 70 kg/vuosi. Parikymmentä vuotta tuon poistuminen kuittaisi ojituksen jälkeisen maaperäpäästön.
Kurjella on näköjään laskelma luonnon soista. Jotenkin tuntuu, että Kurki ei ymmärrä omia kirjoituksiaan metaanista.
Luonnonsoiden metaanipäästön vaikutus ilmaston muutokseen on nolla.
Anneli ei näköjään ymmärrä ollenkaan mitä minä puhun metaanista. En kuitenkaan muuta väitettäni karjatalouden metaanipäästöistä. Suomessa karjatalouden metaanipäästöjen vaikutus ilmaston muutokseen on nolla. Peltomaan päästöillä saavat tutkijat jossitella mitä jossittelevat.
Tundran metaani on fossiilista. Tekoaltaiden ja järvien metaaniin en ota kantaa. 11 % on virhe biogeenisen ja fossiilisen metaanin välillä.Annelilta hyvä huomio metaanin hiilestä. Minä puhun aina biogeenisestä metaanista. IPCC puhuu aina fossiilisesta metaanista.
Biogeeninen metaani ei voi lisätä ilmakehän co2 pitoisuutta. Fossiilinen metaani lisää aina ilmakehän co2 pitoisuutta. Sanoisin, että fossiilisen ja biogeenisen metaanin käsittely yhtenä kokonaisuutena kertoo selvää kieltä IPCC n poliittisesta luonteesta. Täytyy ihmetellä, eikö Intialla pyhine lehmineen ole mitään painoarvoa IPCC n hierarkiassa.
Sertifioinnista huomauttaisin vielä, että Kanta-Häme näyttäisi olevan maksimikasvun dynaamisessa tasapainossa. Siellä metsänomistajat pitävät metsänsä huippuvireessä niin mediassa usein haukutaan heitä ahneiksi.
Taitaa sertifioijat yhtyä kuoroon ennenpitkää. Varsinkin kun suuri osa Etelä-Suomea näyttää ajautuvan tähän nollanielutilaan.
Maksimi vuosikasvua vastaavan dynaamisen tasapainotilan vahvin ennusmerkki on, että hakkuissa tukkipuuta on n 50 % hakkuista (ilman energiapuuta).
Anneli tuolla kirjoitti, että metsäsertifiointiin pääsi livahtamaan nieluvaatimus. Ei se sinne livahtanut. Tositarkoituksella laittoivat, kun oli sellainen yleinen mielipide. Ja sertifioinnin tekijät täysin ulkona metsän kasvudynamiikasta.
Sertifioinnin ensimmäisessä versiossa oli täysin järjetön nieluvaatimus. Minä tein siitä huomautuksen. Käytin muistaakseni seuraavaa sananmuotoa: Oletetaan että, metsän maapohjan maksimivuosikasvupotentiaalia vastaava puusto on 150 m3/ha. Jos metsässä on puuta 100 m3/ha niin nielu on valtava, ja nielusäännön mukaan saisi hakata lähes koko vuosikasvun. Jos metsässä on puuta 170 m3/ha niin puustoa pitäisi hakata vuosikasvua enemmän, jotta kasvu lisääntyisi. Sertifiointisääntö ei sallisi. Miten on mahdollista, että serifiointi sallii vähäpuustoisessa metsässä lähes vuosikasvun suuruiset hakkuut. Eihän sellainen metsä kehity runsaspuustoiseksi.
Saatoin vielä huomauttaa, että metsässä, jonka puusto 100 m3/ha niin vuosikasvu on suurempi kuin kiertoajan läpilaskettu keskimääräinen maksimikasvu. Sertifiointisääntö sallisi käytännössä vähäpuustoisessa metsässä vuosikasvua suuremmat hakkuut.
Minä lähden siitä, että metsäsertifiointia voi verrata mafian keräämiin suojelurahoihin. Pakkohan ne on maksaa.
IPCC gwp laskennasta tiedän, että he valitsevat aikajakson ja laskevat sille gwp arvon. Metaanille tuo 100 vuoden arvo on n 28. Se on laskettu 100 vuodelle ja sitä sovelletaan jokaiselle vuosipäästölle. Kun katselee heidän laskentaansa niin vaikuttaisi, että sitä noudatetaan vaikka seuraavat tuhat vuotta. Itse en käytä heidän gwp laskentaansa. Joten en ole selvittänyt tarkemmin.
Metaanin kylmittävä vaikutus on sellainen, että sitä ei voi IPCC säännöillä laskea. Heillä metaanipäästön poistuminen on päästövähennys, ei nielu.
Minä lähden siitä, että jos metaania on tullut ilmakehään yli 60 vuotta 1 tn/ vuosi vakiopäästönä niin sen poistuminen kylmittää ilmastoa ja nieluvaikutus seuraavan 60 vuoden aikana 12×160= 1900 tnco2ekv. Keskimäärin 30 tn/vuosi. Suoraan ilmastodatasta laskettuna nielu olisi 160 tn/vuosi.
Minua on näissä kasvukauden pitenemispuheissa häirinnyt yksi asia. Minun havaintojeni mukaan kevään viimeinen hallayö on touko-kesäkuun vaihteessa ja syksyn ensimmäinen syyskuun alussa. Näihin ei ole tullut mitään trendin omaista muutosta.
Jos kasvattaa perunaa tai kesäkurpitsaa niin näkee, että kasvukauden piteneminen ei auta yhtään.