Käyttäjän Pavekka kirjoittamat vastaukset
-
241 ja 250 on samantehoisia. Jos 241 jää töissä jälkeen niin kyllä se kannattaisi tutkia, siellä on jotakin vikaa. Tosiaan tuon 201:en hintaa selittää kilpailutilanne. Ei ole toista ihan vastaavaa. Kaikki jotka oikeasti koittanut kehuu. Täystaltalla saa vielä lisää purentaa.
Kyllä 241 hyvä saha on vaikka se ei miellyttäisikään. Ei ole pakko ostaa. Nykyään taitaa kaikki metallirunkoiset olla ammattisahoja. Jos vuotuiset sahaukset on keväiset polttopuut ja mökillä koivunkaato kesällä niin ei sitä varten kannata kalliita ammattisahoja. Neljällä sadalla saa hyviä kuttaperkkasahoja jotka kestää siinä käytössä loppuiän jos osaa käyttää sitä oikein.
Ammattisahat on lisäksi tietokoneohjattuja stiilillä ja huskilla. Viidentoistavuoden päästä niissä on ohjelmistot niin vanhentuneita ettei niitä voi korjata vaikka mekaniikka olisi vielä tomivia.
Kaasari voisi olla syypää. Mutta voi olla joku muukin. Zamat on kiinalaisia mutta kiinalaiset tarvikekaasari on eri. Jotkut niistä toimii jotkut ei. Kannattaa tilata kaksi eri kaupoista jos edes toinen toimisi. Ei ne toimiessaankaan alkuperäisen veroisia ole. Mutta jos toinen maksaa satasen ja toinen vitosen niin ei parane valittaa jos toimii jotenkin.
Nyt kun päästiin pyytämättä nousuihin niin olen ymmärtänyt että milliset mitataan etenemällä per kierros ja tuumaset kappalemäärällä per tuuma. Menikö väärin?
Lisäyksenä vielä että millisiä kierteitä on vain kaksi. Tavallinen ja hieno. Yleensä kun puhutaan millisistä niin tarkoitetaan tavallista eli noita joita on rautakaupat väärällään. Hieno on harvinaisempi.
Tuumasia on sitten vaikka minkälaisia.
Kyllä ihan hyvin voi sahata vaikka käsi ei pitäisi käyntiin nykimisen repivästä rasituksesta. Itse sahailu on paljon staattisempaa kuormitusta. Just sen vuoksi on keksitty erilaisia teknisiä menetelmiä käynnistyksen helpottamiseksi.
Ei kai sitä sahaa nyt satoja kertoja sentään päivässä revitä? Vaikka ruuvattavassa keventimessä on lautasventtiili ei sitä nyt nelitahtikoneen pakoventtiilivaurioihin kannata verrata vai pitäisikö?
Ei tuosta puristuskeventimestä elämää suurempaa älämölöä kannata tehdä. Ihan hyvä varuste se on. Kätevä, harvoin vikaantuva ja halpa. Mutta jos silti häiritsee sen voi tulpata sillä millisellä hienokierre pultilla mitä löytyy joka pulttierikoisliikkeestä.
Ei se puristuskevennin ihan turhakaan ole. Monesti sanotaan ettei kannata sahata ollenkaan ellei jaksa ilman vetää käyntiin. Jos saha on kunnossa kyllä se olkapäätä ja käynnistintä säästää jos painaa sen napin pohjaan ensin. Pienempikin uho piisaa. Kyllä itse käytän jos sahassa on.
Harvemmin painettavat venttiilit vuotaa. Ja jos vuotaa uusi maksaa kympin verran ja kolmen minuutin työ vaihtaa ja siitäkin kaksi menee hylsyn etsimiseen sekaisesta autotallista. Hienokierre niissä on. Tavallinen millin on liian varmaan liian karkea.
Tavallisen puolipuristimen saa vaihdettua kiinteään pulttiin. Joku millinen hienokierre niissä oli. Oisko kymppi? Nuo automaattiset on tapauskohtaisia. Joillekin ei käytännössä voi mitään. Harvemmin puolipuristimista haittaa on. Lähinnä tarpeettomia korkeintaan.
Ei tietoa mutta todennäköisesti eri sopimusvalmistajat joita kilpailutetaan määräväliajoin.
Onko jätkä koskaan vetänyt runkolaakeria pois? Se on joskus tosi lujassa kiinni vaikka vetäisi pelkästään akselista. Tarvitaan laakerin kokoon nähden järeä vetäjä että irtoaa. Ja ollut laakereita joita ei saanut ollenkaan kun kehä hajosi eikä siltikään irronnut. Lohkosta vetämällä tulee vielä ulkokoolin vastus. Se asettaa tuollaisille puolipallo lankavetimille hurjat vaatimukset. Pitää olla lujaa terästä.
Veto voi silti olla mahdollista. Eli jos joku oikeasti tehnyt ja tietää. Vaikka se arto ehkä?
Huski käyttelee paljon omia villejä laakereitaan. Osa liiketoimintakonseptia jonka tarkoitus lienee hallita jälkimarkkinoita ja osamyyntiä. Electroluxin peruja.
Stihl käyttää enemmän normilaakereita mutta on silläkin villejä. Saha laakereissa ei ole mittojen lisäksi muuta erikoista kuin pitää olla avoimia korkeakierroslaakereita eli väljyydet sahalle sopivat. c3 on taikasana laakeriliikkeessä. Osaava myyjä tietää ilmankin kun sanoo mihin tulee.
Kysyin tänään liikkeessä tuota ulosvetoa. Huskilla ei ole olemassa ulosvetäjää joka pystyisi vetämään laakerit lohkosta ulos. Semmosia on olemassa työkaluvalmistajilla ja käyttävät ainakin työkoneasennuksissa. Ei selvinnyt onko sahan runkolaakerin kokoluokassa. Ainakaan liikkeessä eivät käytä. Lohko avataan aina jos laakerit vaihdetaan oli ulokkeet tai ei. Voi siis olla mahdollista vetää laakeri ulkokautta mutta vaatii kehän hajottamisen ja toivon ettei sirpaleita jää koneeseen. Käytännössä lohkon avaus ei lie kovinkaan paljoa enempää aikaa vievä työ.
Niin eli jos joku on vedellyt ulkopuolelta niin kertokoon vapaasti miten sujuu ja onnistuu. Kannattaako ostaa. Kuulemma kalliita?