Käyttäjän Pavekka kirjoittamat vastaukset
-
Tuossa jätkän loppukaneetissa kiteytyi tän aiheen ongelma. Vertaillaan kuuskytluvun kokemuksia nykypäivän suosituksiin. Olen monta mustaa laakeria sahoista löytänyt kun öljyt ja prosentit olleet totaalisen väärin. Sitten näitä verrataan pienkone bensaan ja ylistetään sen erinomaisuutta.
Kiinnostaisi 98:n/öljyn ja pienkonebensan ero kun molemmissa on pitoisuudet oikein ja käyttötunteja muutama sata tai tuhat takana. Mitä ne erot silloin on. Siten aikuisten oikeesti?
Sahoissa nyt ainakin toistaiseksi normibensa toimii mutta muissa vähäpäästöisissä nykykoneissa on alkanut menemään vaikeaksi ahtaiden suuttimien vuoksi kun tavallinen bensa mönjääntyy eikä muovisuuttimetkaan tunnu kestävän.
En usko että alkuperäistä stihl puolaa saa saksastakaan parilla kympillä. Kiinalaisia kyllä saa suomestakin. Ihan hyviä tarvikeosia mutta laatu heittelee. Jotkut toimii hyvin osa ei ollenkaan. Liikkeet ei oikein mielellään myy noita. Menee olemattomat katteet jälkitöihin.
Kauppalehden toimittaja sai prinsessa kohtauksen. Aika vähän pienkoneiden osia kysellään vaikka tuossa toimittaja kuvittelee jossakin olevan suuret markkinat ja setelit piilotettuna. Yleensä kyselyt on juuri noita myytkö eurolla ja posti kaupan päälle. Ja sitten itkua kun ei. Siinä olisi ihan täyspäiväistä hommaa kun luetteloisi varastot ja päivittäisi ilmoituksia sitä mukaa kun kulkee. Ja siltikään ei kannattaisi. Käytännössä se menee juuri tuohon materiaalikierrätykseen.
Tuskin sahavalmistajilla on omaa jalostamoa. Ostavat muilta ja pakkaavat omiin väreihinsä. En ole merkeillä suuria eroja huomannut kunhan annostelee oikein. Sen tiedän että liika öljy pilaa koneen ennenaikasesti mutta olisi mielenkiintoista nähdä puolueeton pitkäaikaistesti. Eli onko synteettisilla/mineraaliöljyillä tai merkeillä keskenään suuria eroja.
Haa. Mönkijä keskustelu. Monta vuotta tehnyt mieli hankkia kun ei ole koskaan ollut. Missä tuo on hyvä? Yksittäiset tuulikaadot ja kamat olen kuljettanut sarvitraktorilla. Isommat pikkutraktorilla ja isommalla traktorilla. Onko mönkkärillä joku luonteva kolo sarvijaakon ja traktorina välissä?
Normaali rajoitettu talttapää siellä oli. Ne on joskus hölmösti tehtyjä. Vaikea säätää koneen käydessä kun rihla on matala ja ohjuri huono kuten tässä. Joskus on vielä erityisen vaikeita poisnyppittäviä. Ei ollut oma niin annoin jäädä.
Ihan hyvältä raivurilta tuo tuntui nyt kun sen sai muuten kuntoon. Aika kevyt ja kapean otevälin ansiosta nopea kääntymään. Hyvä ääninen eikä tärise käsille. Ainoa tuo ohimenevä raivauspään resonanssi ja hankalat seosruuvin päät. Konepäästä paha sanoa tarkemmin kun ei nyt tässä yhteydessä päässyt tutkimaan tarkemmin miten on rakennettu.
Koitin tuota fr:ää taas vähän. Tärinä tuli raivuupäästä eikä moottoripäästä. Varmaan ihan normaalia kun työkierroksilla soi hienosti. Hän vaan on tommonen vibraattori. Tuskin on mitään tehtävissä. Putkesta uupui pari kiinnitysruuvia oisko tärinä irrottanut? Laitoin nylockit jos nyt pysyisi kasassa.
Kyllä se jotain värähtelytaajuus juttua on eikä epätasapainoa koska häviää työkierroksilla. Oli vaan niin hurjan tuntuista horkkaa merkkivehkeessä. Jotenkin sijoitin lähteen akseliputkeen ja holkkilaakeria mietein jos akseli vatkaa väljässä holkissa. Pitääpi tutkia kumit kunhan saa sen uudestaan käyntiin.
… Päällepäin siisti laite, jos paljon käytetty ei ainakaan ulkonäkö paljasta.