Käyttäjän Pavekka kirjoittamat vastaukset
-
Aggressiivisuus siinä varmaan eniten silmiin pistää mutta kyllä asiaosaamisessakin ollut ihan perustason ongelmia. Vanhoja juttuja ja toisten kertomaa omina kokemuksina. Sijaiselämää ja muisteloita.
Kyllä tuo 550 markkinoiden parhaimpia tai paras saha luokassaan on. Ainahan huskussa lastentauteja on ollut eikä huski muutenkaan stihlin tavoin pyri suoraviivaisuuteen ja luotettavuuteen. Enemmänkin ergonomiaan ja maksimaaliseen tuottavuuteen. Vaikka huski on vähän parempi käyttää ostaisin silti 261:en jos tuossa luokassa sahaa etsisin.
Noista voiteluista osaa niin sanoa mutta lämmityskäyttö on myös lämmön tasaantumisen vuoksi. Jos kylmää konetta kovin rasittaa mäntä lämpenee sylinteriä nopeammin ja sitä voi ahdistaa. Sama toisinpäin kuumaa konetta olisi hyvä jäähdyttää tyhjäkäynnillä ennenkuin sammuttaa.
Alennuksia ei laiteta peräkkäin eli hyvitys tosiaan jostain ovh tms hinnasta. Kun käy kaupoilla kannattaa heti sanoa jos haluaa tarjota vaihtosahaa eikä vasta sen jälkeen kun on keskusteltu käteishinnoista. Sahapäivien vaihtohyvityksen pääasiallinen tarkoitus on houkutella sahakaupoille. Yleensä ne toimivat vaihtosahat on enemmän tai vähemmän viallisia ja kaikilla ei ole jälleenmyyntiarvoakaan. Väkisinkin se reaalihinta jää johonkin että niitä kannattaa vastaanottaa. Noin yleisesti ottaen systeemi ei sovi tehokkaille ostajille. Se on enemmänkin osa. ns luottamuskauppaa tai romut pois nurkista systeemiä.
Öljypumppua ei saa eikä varmaan puolaakaan. Noihin vanhat jonssit usein hyytyy. Yleensä nuo kannattaa ajaa loppuun tai korkeintaan jotain pienimuotoista korjaamista. Sitten kun kosahtaa ostaa uuden. Silloin vanhanaikaisuuden viimeistään huomaa.
Noita turboja on ollut sahoissa monenlaisia. Välillä vieläkin jotkut luulee niitä pakokaasuahtimiksi mutta ei niitä ole koskaan ollutkaan. Ne on enemmänkin aikansa tuotteita kun kaikkialla oli turbo sitä ja turbo tätä. Nehän on siis lähinnä keskipakotoimisia esi-ilmansuodattimia. Kaiken hauskin ja pirullisen ovela markkinointi kikka se oli husqvarna 40:ssä ja sen sisarmalleissa. Hyväkuntoisella 40:llä on vieläkin hauska touhuta kun siinä on se turbon viheltävä ääniefekti. Vanhoissa 40:ssä turboa ei ole ja kaikissa turbomalleissa ääniefektiään ei ole. Huskin 300-sarjaisissa on moottorisahoiksi erityisen hieno soundi. Pitääkin joskus irrottaa turbo ja koittaa tuleeko se siitä vai moottorin muista ominaisuuksista.
Tossa otsikon jonssissa turbo ottaa imuilman vauhtipyörä vierestä eli ainakin teoriassa se paineistaa suodatin kotelon vaikka käytännössä kone varmaan imee enemmän mitä turbo puhaltaa. Vauhtipyöräkotelon ulkokehältä lingottu ilma purupartikkeleineen ohjataan sylinteriä jäähdyttämään ja sahan oikealta puolelta ulos.
Jotkut turbot ottaa imuilman vauhtipyörän alipainealueelta eli ne ei ole turboja edes teoriassa kun eivät puhalla mitään koneeseen. Pelkästään keskipakosuodattimia. Kyllä se ns. turbo hyvä keksintö on kun kaikki muutkin sen on ottanut vaivihkaa käyttöön jonssin ja huskin lisäksi.
Yleensä niissä on ollut säätörajoittimet ruuvinkantojen päällä. Rajoittimet nyppäämällä suuttimia voi väännellä normaalisti kunhan ei ole tronic malli. Tosin aika usein kun rajoittimien varat loppuu siellä on jo korjattavaa.
Kyllä niillä polttopuita pätkii kun on voimaa ja kierroksiakin aika hyvin. En kyllä metsään veisi kun painaa, on kömpelö ja raskas vetää käyntiin. Ammattimalli ja kyllä niillä töitäkin on tehty vaikka parempia oli jo silloin. Taisi olla jonssin viimeinen tai viimeisiä omia malleja. Aika harvinaisia nykyään. Tekniikaltaan ne on omituisia eikä aina niin hyviäkään. Kaasuvaijeri jo mainittiin, se on jotenkin erityisen huono. Turboseparaattorikin löytyy. Yleisimpiä kulutusosia sai vielä viime vuonna.
Ei tämä taida tämän valmiimmaksi tulla. Pitäisi olla suora yhteys sylttytehtaalle. Tämä on aika yleistä että kerrotut tarinat ja todellisuus ei kohtaa. Pidin tota lohkolinja teoriaa epätodennäköisenä ja varsinaista syytä jotakin muuta ja vähemmän lennokasta. No jos oletetaan että lohkot tosiaankin hammastaa ja laakeri siitä syystä kypsyy niin pidän todennäköisempänä syynä jonkinlaista lämpöleikkaamista tärinän sijaan. Vaikka on sekin mahdollista jos neulakehä täristää rikki tms. Voisi kuitenkin olettaa että sahat täristää sen verran muutenkin että kestää tärinät. Voi se olla molemmatkin eli ensin kuluu holotnaksi ja sitten tärisee rikki. Vaikea sanoa. Pääasia että sait takuuna kuntoon ja toivottavasti tästä eteenpäin toimii.
Jos nyt ollaan laakereiden linjauskysymyksissä niin silloin ei puhuta tärinästä, värinästä tai resonanssista ym. vaan epätasaisesta kuormituksesta, jännityksestä tms. Tämä on nyt vähän hankalaa kun tarinat elää ja välikäsien kautta toimitaan. Ja luonnollisesti diagnoosi tuli korkeammalta taholta. Niin aina. No jokatapauksessa mielenkiintoinen kysymys. Jos se resonanssista johtuisi niin sorvilla ja heittokellolla se selviäisi helposti jos huski toimittaisi toleranssit.
Jätkä nyt taas sekoittaa eri asioita toisiinsa. En usko tohon lohkolinjausteoriaan. Tietysti asiasta ois mukava keskustella juurilähteen kanssa miten tämä diagnoosi on syntynyt. Ei huolloilla ole kompetenssia eikä aikaa tommosia tutkia. Tuskin edes avaa lohkoa vaan uusi lohkopaketti tulee takuuna kun jumittunut kanki on todettu. Yleensä viat on aika yksinkertaisia. Kyllähän saha nyt aina tärisee. Jos siellä laakerit kovin herkkiä tärinälle olisi niin kyllähän ne muutkin sahat hajoaisi tai kyllähän sahuri sen itsekin huomaisi että tämä oma vehje tärisee nyt jotenkin erikoisen paljon jos se siitä johtuisi.