Käyttäjän Pavekka kirjoittamat vastaukset
-
Niin. Juuri sen vuoksi…
On siinä semmonenkin puoli toki mutta työelämä on täynnä kaikkea teatteria ja näennäistehokkuutta.
No oli se nyt ainakin keskustelun avaus. Jos olisin työnantaja en kovin innostuisi noista hankkeista ja jos yrittäjä niin pitäisi hommiakin yrittää.
Tarviiko sitä oikeasti aina olla niin luurin päässä tavoitettavissa vai onko se sitä semmosta..? Olen aika huono puhelimesta tavoitettava eikä siitä oleellista haittaa ole koitunut.
No oikeasti se menee niin että moottori on metallia, runko komposiittia ja kuoret muovia tai komposiittia. Huski käyttää rakennetta jossa komposiittirunko on osa moottoria. Stihl ja echo käyttää kokometalli moottori-rakennetta komposiittirungossa. Komposiitti tarkoittaa sahoissa muovin ja lasin seosta. Vain yhdessä echossa olen nähnyt metallimoottorin metallirungossa. Se on tosi harvinainen. Ei siis sama kuin ns. metallirunkoinen jossa molemmat on samaa metallista rakennetta.
Eli runko on se mihin moottori tai sylinteri kiinnittyy. Alakerta,lohko,peti tarkoittaa samaa. Voi olla komposiittia tai metallia. Ei muovia. Voi olla myös yhdistetty osaksi moottoria. Moottorirunko on vähän epäselvä termi. Pitäisi erikseen tarkentaa mitä sillä tarkoittaa jos sanaa käyttää. Sahoissa moottorirunko teknisesti ajateltuna tarkottaisi sylinteriä mutta nimitys aiheuttaa vaan sekaannusta. Sekaannusta lisää että autoissa sylinteriryhmää kutsutaan lohkoksi. Sahoissa ei.
339 ja 439 on herkkiä tolle ”pihtaamiselle” kun niissä on erikoinen runkorakenne. Mielestäni huonoa suunittelua.
No kyllähän se takuisiin vaikuttaa jos jälkimarkkina viripöntöllä leikkaa, sulaa tms. vaikka vahingolla ei suoranaista syy yhteyttä olisi. Ne vaan käyttää tilaisuutta hyväksi kun voi olla vaikea todeta syyllistä mihinkään suuntaan. Paitsi jos echon oma pönttö/paketti.
En tiedä kannattaako ostella noita kiiltäviä viripönttöjä. Porailee originaaliin reikiä jos ääntä haluaa. Voi ne herkkyyttä ja maksimitehoakin parantaa jos siitä on pulaa.
Ammattimalleissa on metallirungon lisäksi muutakin premiumia eli lähinnä tärinänvaimennus, aukotus ja rissarumpu. Voi vaihdella ketjujakoa. Jos on vaikeuksia terän viilauksien kanssa kannattaa pysyä metallirungoissa. Sietää paremmin tylsän ketjun kitkalämpöä ja huonoa huoltoa.
No jos se päästöistä ja eu:sta yksistään olisi niin kaikilla ois tietokonesahat. Ainakaan niitä ei saa leikkaamaan kiinni ruuvaamalla laihalle. Mikä voisi olla valmistajille yksi motiivi.
200:en hinnat käytettynä on aika korkealla tasolla vaikka olisi mikä loppuunkaluttu romukasa. Mun mielestä siinä on joukossa digipelkoa(kin). Stihlin tapauksessa ei ihan niin aiheellista kun systeemi on suuniteltu aika käyttäjäystävällisesti. Toisin kuin huskissa. Eli ei kannata ostatella väljiä kakssatasia kun 201:iä saa. Se ei tärise samalla tavalla mikä lisää mukavuutta jos enempi sahailee. Varmaan joku herkempi sahuri huomaa ”valtavia” tai ”ratkaisevia” suorituskyky eroja 200/201 välillä ja se suotakoon mutta epäilen että tavallinen sahuri ”tottuu”…
Syiden suuntaan saa aika paljon purua aikaiseksi. Ei kyllä 201:lla jaksaisi halkoa tai kantoja nyrhiä. Oon säästellyt kevyempiin hommiin.
339 on hobbysaha. Siitä valitetaan ehkä sen vuoksi kun sitä on myyty jonain muuna. Lisäksi siinä on rakenteellisia ongelmia, joista osaa on jatkettu seuraaja mallissa 439:ssä. Mun mielestä tekee viisaimmin kun pysyy erossa molemmista. Ei niitä voi verrata 200/201:iin. Rakenteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan ihan erilaisia. Jostain syystä ruotsalaisleirissä niitä on koitettu laittaa samalle viivalle.
Jotkut on niin urautuneita. Homma ei onnistu kuin sillä omalla. Tuttu ilmiö työelämästä milloin milläkin vehkeellä. Kyllä pitäisi raivuu onnistua jos vaan kone kasassa pysyy. Ei niissä niin suuria eroja ole.