Käyttäjän Pavekka kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä se mun mielestä kuulostaa vähän niukalta jos tositoimet kestää varttitunnin tai kakskytä minuuttia. Asiaan vaikuttanee lataus-ja vaihtoakku optiot. Tässä ei nyt vaan ole asianosaiset kovin analyyttisesti työrutiinejaan ja kalustokäyttöä sekä sisältöä käsitelleet.
No en sitä tietoa tarvi koska olen tyytyväinen vallitsevaan bensakalustoon enkä ole vaihtoaikeissa mutta varmaan joku hankintaa miettivä on tuollaisestakin kiinnostunut ja kyllä se itseäkin kiinnostaa mutta lähinnä yleisestä mielenkiinnosta.
Täällä tuo kuuluisa akkuvallankumous on näyttäytynyt lähinnä pursuavana kiinalaisena roskana sekä käytä ja heitä kulttuurina. Tai törkeänä hinnoitteluna paremmille malleille. Korjattavuutta tai jatkuvuutta ostoksille ei ole kummallakaan.
En tiedä enkä mene väittämään etteikö raivuri voisi toimia mutta skeptisyyttä herättää toiminta-aika tosihommissa kun ei tossa paljoa taukoja pidetä kun metsässä temutaan. Moottorisahatkin imaisee virrat alle vartissa jatkuvassa ajossa.
Mielenkiinnosta kuulisin miten akkuraivurilla työt voisi rytmittää niin että virtaa riittää koko päiväksi ilman patteria vaihtoakkuja.
Onhan ne ihan hyvin voineet olla kannattavia loppuessaan. Mutta tuotto ei ollut riittävää. Pääoma saa paremman tuoton jossain muualla. Kyllä siellä on varmaan tilikirjat kammattu tarkkaan ja tehty mitä voitu. Kaippa ne tehtaat vanhenee siinä kuin autotkin.
242:en maine perustuu enimmäkseen luotettavuuteen ja tietenkin kierroslukuun. Se oli jo tullessaan vanha runkomalli joka oli tuotekehitetty miltei valmiiksi. Kangen alalaakeri suurennettiin ja kytkin parannettiin mutta eipä siihen paljoa muutoksia enää tarvinnut tehdä tuotantovuosien aikana. Ja eipä niissä käytettynäkään juuri tyyppivikoja esiinny. Se oli tehokas, toimiva ja yksinkertainen. 346 oli tullessaan ihan uusi malli joka ei ollut ihan edeltäjänsä veroinen. Tehokkaampi ja teknisesti monimutkaisempi. Kaikkia suunitteluvikoja ei korjattu mallisarjan myöhempiinkään versioihin.
No kesällä tulee uusi 540 yrittämään. Epäilen että ei tule herättämään massoja.
242 kannattaisi ostaa vielä tänäkin päivänä jos saisi. Ei nyt ammattikäyttöön mutta moneen muuhun. Kyllä noi sinvaivat ja echot oli ennen b-luokan vehkeitä vaikka kuinka vääntäisi. Nykyään samaa molemmat merkit ja alkaa olemaan jo a-luokan kamaa. Yläkahvasahoissa ollut jo jonkin aikaa.
Ylihintaisia nyt ainakin käytettyjen markkinoilla. Kertonee jotain.
Viat voi korjata mutta tasainen loppuun kuluminen on pahin. Jos sahassa on puristukset karussa eikä ole leikannut kiinni niin luultavasti sahattu väljäksi eli paljon käyttötunteja. Näkyy usein ulkonäössäkin. Nämä jatkaa elämäänsä varaosalähteinä. 200:et stihlit on usein kuluneita. Samoin 242:et. Puristuksien mittaaminen kertoo paljon kannattaako korjata ainakin jos työ maksaa. 200:ssa säätötarvetta ehkä yleisimmin aiheuttaa kiihdytyspumppu jos on. Kaikissa ei ole.
No joo. 242:en varsinainen maatilamalli oli 42. Siinäkin ero oli lähinnä mäntä,sylinteri,rumpu ja tyyppikilpi. Muuten sama. Kova tohina ollut näistäkin. Toi 246 on vähän outolintu huskikartalla. Sama luotettavuus ja konstailemattomuus mikä on noiden suurin hyöty vieläkin. Kunhan osia saisi. Sitä on myyty myös g-versiona. Jos tuota haluaa pitää ammattimallin mittana.
Siinä 246:ssa se höögä on tehty huuhtelusuihkun suuntauksella. Se on hiukan yläviisto. Voi olla vähän parempikin kuin ns. Umpikanava riippuen vähän mitä kukin umpikanavalla ymmärtää. Avokanavaan saa läpihengittävän männän joka parantaa täytöstä. Siis jos näillä on minkään kannalta mitään merkitystä kenellekään.
Se 246 ammattimallisuus on kanssa yksi maailman tyhjänpäiväisimpiä argumentteja. Se myytiin kestorummulla eli viittaisi maatilamallin eikä kierrä ihan kuten 242 myöskään mutta erot on pieniä. Paitsi jos nyt haluaa siitäkin järjestää älämölöä. Niitä on paljon muutettu 242:ksi kun sylinreitä ei tahdo saada.
Toinen kestosirkus 242 kohdalla on se xp. Kaikki kun hinkuu sitä xp:tä kun se on vähän tehokkaampi. Ainakin paperilla. En itse niillä eroa huomaa mutta varmaan joku joka on vierekkäin sahannut molemmilla huomaa. Ehkä,hetken.. Jokatapauksessa kova tohina kahdesta kirjaimesta.
Ei sillä kanavamallilla niin oleellista eroa ole. Kyllä sahan saa määkimään millä vaan. Ajoitus ja täyttö siinä suurimmat on. Niihin on sitten erilaisia temppuja ja tapoja. Tärkeintä sahassa on terävä ketju ja luotettavuus. Ensimmäinen on sahauksenc suurin käyttäjäkohtainen kipupiste. Itse sahailen enimmäkseen pienellä echolla. Ei se paljoa kierrä mutta on luotettava ja kevyt käyttää.