Käyttäjän PasiLisko kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos. Tuota juuri mietin, että parempi voisi olla itsekseen harventaa eikä mennä koneella sinne.
”Mitä tarkoittaa tuo termi ”vastaava suo”?” Kopioin metsään.fi:stä kasvupaikkatiedot.
Itsekin pidän ihmeellisenä, ettei suota ja kuivahkoa kangasta tosiaankaan pidetä erillisinä näissä luokituksissa, mutta arvaan että syynsä on tuolle maalaisjärkeen sopimattomuudelle.
Kasvupaikka: kuivahko kangas,vastaava suo ja puolukkaturvekangas, alaryhmä räme, rahkaturve, ojitettu.
Tuhkalannoitusta ehdottaa metsään.fi
Omaan silmään kaksijakoinen kuvio, toisaalla riukumaista pienellä vihreänmäärällä (kai tuo yli 10m on, kuvasta katselen, jäi arvioimatta paikan päällä pituus) ja toisaalla selvästi lyhyempää ja kunnolla vihreätä puoliväliin asti. Kuka kettu lie keksinyt, että nämä muka kuuluu samaan kuvioon.
No varmana vaikea sanoa tässä kenenkään tarkasti. Harmi kun ei voi kuvia liittää. Pitää heittää arvalla kumpi ammattilainen on oikeassa.
Aiemmin kirjoitin tuosta kun kolmelta hlökohtaisesti tärkeältä kuviolta ammattiostajilla on ihan eri näkemykset.
Pakko mainita myös yksi vähäpätöisempi kuvio, jossa sama juttu, että toinen sanoo ihan eri kuin toinen. On silläkin alaa n. 3ha, mutta vaikka ojitettu, niin luullakseni märkää eikä kai oikein tuottoisaa. No, toinen sanoo, että äkkiä harvennettava. Toinen sanoo että ei kannata 10 vuoteen.
Jälkimmäiseltä sain täsmätietoja: oli mitannut siitä (mielestäni todella monta) koealaa ja pohjapinta-ala 20 ja runkoluku 1200/ha. Mäntyä 90%:sti.
Haluaisiko joku kommentoida, että voiko toinen taho tulkita nuo lukemat siten, että pitää nyt harventaa, vai onko kyse mittaustulosten vaihtelusta eri henkilöillä vai onko jotakin muuta mahdollisesti takana?
Sikäli oleellinen juttu myös, että jos haluan tuon harvennettavan, niin eniten tarjoava on pois pelistä, kun ei halua tuohon kuvioon kajota.
Positiivista se, että ei harmita olla maalaisjärjellä liikkeellä, kerta ammattilaiset ovat noin sekaisin, niin taitaa olla sellainen tieteenala, että on niin pirun venyvää, että mikä oikea toimi.
”Onko pasilisko nyt kyseessä sellaiset kuviot jossa osa sanoo ettei enää kannata harventaa ja yksi sanoo että kannattaa ja siitä saa vähän puutakin ? Kun mietit toimenpiteitä niin kannattaa pohtia että saatko harvennuksella niin suuren hyödyn jäljelle jäävien puiden kasvulla että harvennus kannattaa. Yleensä jaksottaisen metsän harvennus puulla saa noin 10 -15 euroa motilta vähemmän kuin päätehakkuussa. Sen vuoksi kannattaa viimeisiä harvennuksia ja väljennyksiä miettiä tuoko harvennus sellaisen kasvupyrähdyksen että se kannattaa.”
Juu, juuri noin sanovat nuo ostajat. Tuota juuri aion pohtia tässä, että paljonko hyödyttää jäljelle jäävien puiden kasvua, jos nyt harventaa.
”PasiLiskon tilanne on jännä. Hyvät perustelut harventaa tai päätehakata eivät oikein voi olla voimassa yhtä aikaa? Jos tiedetään metsän pohjapinta-ala, ikä, kasvupaikka ja kasvu noin suurin piirtein, pitäisi konsensus olla mahdollista löytää. Mm esitti tuossa edellä yhden hyvän perustelun mitä pohtia.”
Joo, en olisi luullut saavani yhtäaikaisesti harvennus ja päätehakkuusuositusta.
Ei kukaan täällä osaa neuvoa, mutta mainittakoon, että kuviot mäntyä 55v, mustikkaturvekangas, keskitilavuus metsään.fi:ssä 210-250m3/ha.
Ajattelin kysyä harvennusta ehdottavalta, että onko varma että se kannattaa (verrattuna ettei tekisi mitään noille). Päätehakkausta ehdottavalle sanon, että ei nyt ihan vielä tuota (tämä sanoi, etteivät ole kiinnostuneita harventamaan noita pienen kertymän vuoksi ja toinen siis sanoo, että tulisi 120+260m3)
Puukaupan ongelma voi näköjään olla se, että on eri ostajilla todella eriävät mielipiteet (hyvillä perusteilla vieläpä).
Toinen sanoo, että kuviot 1 , 2 ja 3 pitää harventaa (tukkia noista tulisi 120m3 ja kuitua 260m3) ja toinen että ovat jo tarpeeksi harvoja, ettei pidä turhaan tehdä harvennusta kun ei edes kerry mitään ja että mieluummin päätehakkuu kuvioille 1 ja 2, jos jotakin tekee.
Ajattelin etukäteen, että jos muutama ostaja käy paikalla niin heidän näkemyksistään saa hyvän vision, mutta ei helkutissa näköjään saa, kun ovat ihan eri sfääreissä.
Tuo harvennusta suosittava on MHY, mutten usko että mikään vilunkipeli töiden teettämiseksi olisi kyseessä, että varmaan vain näkemyseroa tämä pienellä kotiinpäinvedolla omaksi eduksi molempiin suuntiin.
Motokuski varmasti oikeassa tuosta syystä 2kk maksuaikaan. Itselle vaan sen verran suuri summa, että voi kuumottaa odotella.
Mietin tässä, että onko tuo maksuasia ensisijainen tinkausasia tuossa tarjouksessa, vaikka siinä olisi potentiaalisia muita asioita muutama, niin on harmi kun on puukaupoissa tuollainen (mielestäni) erittäin erikoinen piirre maan tapana, joka sitten ajaa oikeiden tinkausasioiden ohi.
En tosiaan tiedä onko MHY:llä olemassa sitä maksukykyriskiä, mistä tässä ketjussa sanottu, että ”pitää myyjän tietää”
Sanottiin tässä, että pitää ostajan taloustilanne tietää, että voi antaa viedä puut ilman maksua.
MHY:n korjuupalvelulla on maksuehto 2kk mittauksesta. Itsellä ei ole tietoa vakavaraisuudesta, että onkohan Etelä-Suomalaisten yhdistysten joukossa joitain, joiden taloustilanne ei ole kunnossa että pitäisi olla varovainen vai voiko luottaa?
” Tällöin valehtelematta sahan tukki% voi olla jossakin 60-70% luokkaa, kun taas sellufirman tukki% liikkuvat 30-40% nurkilla. Tällöin jo 1000m3 kaupassa toinen saa tukkia 600-700m3 ja toinen 300-400m3. Siinä on jo euroissakin melkoinen ero. Hyvä laatuisissa leimikoissa eroa ei juurikaan ole firmojen välillä niistä kaikki saavat tukkia tehtyä, Eikä katkonnalla ole niin suurta merkitystä.”
Aiemmin oli puhetta siitä MHY:n ääriesimerkistä, että mitä heidän kilpailutuksensa voisi teoriassa säästää.
Tuleehan tuosta lainatusta jo 15000 euron suuruusluokka 1000m3 kaupassa joka hypoteettisesti 2000m3 kaupassa olisi sen 300000 euroa, jos katkonta syystä tai toisesta on epäedullinen.
Sitten kun toisessa viestissä luki että ellei itse tiedä, niin pitää ottaa asiantuntija avuksi. Eihän sitten ole muuta tahoa kuin MHY, jolla on nuo kunkin firman alueelliset katkontatiedot.
Se vaan sitten tulee mieleen, kun on oman korjuupalvelunsa myötä yksi vertailtava, että miten luotettava arvion tekijä on lähtökohtaisesti. Kilpailutus tässä tapauksessa on luokkaa 2000 euroa. Ei ole tällaiselle tavikselle ihan helppoa tämä touhu
”Minun kohdalle ei ole vielä tullut sellaista kauppaa jossa ero olisi 1500 – 2000 euroa suurempi. En tiedä miten se on laskettu että 10000 euroon päädytään.”
Joo, olin juuri saanut tuon taulukkoni valmiiksi, niin oli ostajien nimet menneet ristiin siinä. Yhdellä oli erilainen lähestymistapa kahden kuvion tekemiseen, joten ei voi sitä verrata. Vertailukelpoisten välillä eroa vajaa 4000 euroa.
Olen pyytänyt tavaralajihinnoittelua, mutta onko jotakin nyrkkisääntöjä milloin runkohinnoittelu olisi parempi? Kaiketi jos on vähän tukkia tulossa, niin runkohinnoittelu voisi olla parempi mutta missä on raja?
Ei nyt suurin ongelma, mutta tuokin, kun yhdellä on havukuitu A 32 euroa ja havukuitu B 21 euroa, niin ei ole mitään hajua itsellä että paljonko mahtaa tulla A:ta tai B:tä, mutta mahtaako kukaan omista metsistään tietää kovin tarkasti etukäteen miten tuokin menee?
Tuota sanotaan, että pikkutukki on usein tärkeä. Tässä vain yksi ostaja ostaisi sitä hinnalla 38 euroa. Kyseisen ostajan arvio määrästä vain on niin pieni ettei sillä ole mitään merkitystä tässä.
Mutta pirustako sitä tietää paljonko sitä kertyy joka on vielä eri asia kuin se, että miten olisi parasta katkoa pikkutukkimielessä. Tukkipuu ei ole kovin järeätä, että ehkä pitäisi sitten olla oleellinenkin asia.
Onko perimmäinen puukaupan ongelma, että tällainen valtakunnallisesti katsoen oletettavasti keskivertotietävä (tämän foorumin mittapuulla vähän tietävä) on pihalla kuin lumiukko