Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä, todennäköisesti näin. Mutta yhtälö ei ehkä ole näin helppo. Sellufirmojen päätavoite hinnoittelussa tuntuu aina olleen kuitupuun hinnan pitäminen alhaalla. Siksi ne voivat edelleen yrittää saada kauppoja korkeammilla tukin hinnoilla vaikka tukit menisivät sellukattilaan.
Suomalaisfirmat tuskin suostuvat Suomesta vietyä erää Baltiasta ostamaan mutta on siellä varmaan muitakin ostajia. MG:n lehdessä painotettiin, että pitemmällä aikavälillä Baltian hinnat ovat olleen alhaisemmat kuin Suomessa. Sehän kertoo vain siitä, että siellä hinnat nousevat kysynnän kasvaessa kuten kuuluu.
Sahatavaran suurin kysyntä lienee hiipunut ja sellufirmat laittavat varmasti tällä hetkellä tukkia selluksi, tulee paljon halvemmaksi kuin ostaa kuitupuuta Baltiasta.
Metsälehdessä oli juttua 70 000 ha hallinnoijasta, joka ei tee harvennuksia tällä hetkellä ollenkaan. Maltillinen alle 10€ korotus kuitupuun hintaan saisi harvennukset taas käyntiin.
40% sain ennakkoa pari vuotta sitten. Silti hakkuu meni lähelle 2v takarajaa.
Kolme vuotta on hyvä talvikorjuuseen ellei sitten halua, että hakkuu tehdään väkisin huonona talvena.
Lohjan tapauksessa ja kai yleensäkin näissä vuokrattiin oikeus vain pienriistan metsästykseen. Peuran ja hirven metsästysoikeudet pysyvät metsästysseuralla.
Pahat kielet kertovat, että edelleen ostajat jakavat ostoalueita keskenään ja toiselle ostajalle kuuluvalle alueelle ei tehdä tarjousta tai tehdään huono tarjous. En ota tähän kantaa mutta oma kokemukseni on, että samalla tilalla sama ostaja tekee aina parhaan tarjouksen.
Tulokset ovat nähtävissä:
”Juurikäävän taloudelliset vaikutukset Suomessa ovat arviolta vähintään 40 miljoonan euron luokkaa”
”Ruotsissa menetysten suuruudeksi on arvioitu jopa noin 120 miljoonaa euroa vuodessa”
Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta
Sateen vaikutuksesta sanoisin mutulla, että kova sade voi huuhtoa osan liuoksesta pois kannolta ja lisätä juurikääpäriskiä.
Ainakin kolme kertaa olen Versowoodilta tarjouksen pyytänyt, mukana päätehakkuita enkä ikinä ole tarjousta saanut. Yleensä ei tule mitään vastausta sähköpostiin, kerran tuli selitystä kiireistä ja lomista. Ei siinä mitään, ensi kerralla pitää varmaan soittaa ja parempi olla priimapäätehakkuu tarjolla.
Tällä hetkellä Metsä Group näyttää suunnan mihin sahaaminen on menossa. Rauman sahalla on työntekijöitä vain valvomossa (ja varmaan toimistossa), ongelmatilanteetkin pitäisi korjaantua robotin toimesta. Sahattu tavara lähtee saman tien rekan kyydissä asiakkaalle tai välivarastoon. Tämäkin vaihe on käsittääkseni täysin automatisoitu samoin kuin puun vastaanotto ja ohjaus sahan teriin. Rekkaa ajaa vielä ihminen mutta sekin muuttuu jossain vaiheessa.
Sahojen pitää nyt investoida ja niin ne taitavat tehdäkin kun pitkästä aikaa oli erinomainen tulosvuosi.
Suunnilleen tähän aikaan eli syyskuussa. Elokuussa olen joskus saanut vastauksia, että ei osteta talvileimikoita vielä. Talvileimikoilla on aina vähän nihkeä veto, pitää soitella ostohenkilöille eikä vain mailailla.
Artikkelin mukaan ääni johtuu tästä:
”tuuliturbiinin lavat painavat ilmaa mastoa vasten kääntyessään, Vahl selittää. Tämän on todistettu johtavan jopa 100 desibelin äänenpainetasoon jopa yhdellä tuuliturbiinilla”
Voimistuuko tämä ääni myllyjen kasvaessa ja kuinka paljon? Ainakin taajuuden luulisi muuttuvan.
Kaverin wikipedia-sivu on muuten wikipedian mukaan todennäköisesti huijausta, en tiedä voiko siitä päätellä mitään: