Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Pukkala on Arvometsä Oy:n kautta mukana jatkuvan kasvatuksen bisneksessä. Hänen, kuten monen muunkin, kirjoitukset jatkuvasta kasvatuksesta muistuttavat enemmän uskonnollista saarnaa kuin aitoa halua punnita eri menetelmien hyviä ja huonoja puolia.
Kuten blogeista selviää Pukkalalla on kokemusta jatkuvasta kasvatuksesta muutaman vuoden ajalta. Kuvat hänen jk-käsitellyistä metsistään muistuttavat normaalisti harvennettuja jaksollisen kasvatuksen metsiä: samankokoista mäntyä ja kehuskelua kuinka alle nousee kuusen taimia. Me kaikki olemme nähneet riesaksi asti kuusialikasvosta männiköissämme. Siitä on vielä aika pitkä matka onnistuneeseen jatkuvaan kasvatukseen.
Itse mittasin koivikon ensiharvennuksen jälkeen 4m kepillä noin 10 koealalta tiheydeksi 600 runkoa/ha. Osaan koealoista otin ajouraa mukaan ja vaikeutena on tietysti sisällyttää sopiva määrä/ala ajouria mittaukseen.
Valitin ostajalle, että liian harvaksi meni ja ostaja kävi mittaamassa kännykkäsovelluksella ja sai tulokseksi 750 runkoa/ha. Pitäisi varmaan sillä 11m ”moton puomi”-mitalla mitata keskeltä ajouraa.
Järeysrunkohinnoittelu on reiluin tapa puun hinnoitteluun. Se voisi tulla myös päätehakkuulle mutta siellä ilmeisesti ei lisäjäreyttä enää niin haeta.
Ongelmaksi harvennuksessa voi kyllä tulla tuo Puukin aiemmin mainitsema rusinat pullasta. Järeydestä maksetaan pienempien korjuukulujen takia ja sen takia, että järeämmista voi saada tukkia. Onko riskinä, että parhaita puita poistetaan ja huonoja jätetään?
Paljonko siis ajokone vaatii tyhjää tilaa molemmille puolille suoralla uralla, jotta puut eivät kolhiinnu? Jos koneen leveys on telojen kanssa 3,2m niin 4,5m ajouralla molemmille puolille jää 65cm. Äkkiseltään luulisi riittävän. Riittääkö ja jos ei riitä niin miksei? Jos kone on levein telojen kohdalta niin kallistuminen tuskin puita kolhii.
