Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Ymmärtääkseni vain hyvin pieni osa Suomen metsistä täyttää Metso-ohjelman pysyvän suojelun kriteerit. Esim. kun FSC:n HCV:n varjolla on hakkuut estetty niin kaikissa tapauksissa, joista olen lukenut metsä ei ole kelvannut suojeluun Metson kautta. Eli talousmetsä on yhtäkkiä muuttunut lähes arvottomaksi.
Toki mikä tahansa metsä muuttuu pikkuhiljaa luonnontilaiseksi ja mahdollisesti Metso-suojeluun kelpaavaksi, odottavan aika voi kuitenkin olla pitkä.
Eli mikä on lähde 33%:lle?
Pystykarsittu metsä on kivan näköinen. Karsinta on kuitenkin työlästä ja olisi kiinnostavaa nähdä laskelmia pystykarsinnan ja tietysti koko metsätalouden taloudellisesta kannattavuudesta Sahalassa.
Meidän (lähes) kaikkien tavoitteena on maksimoida metsätalouden kannattavuus. Kaikilla on vähän omat reseptit ja lisäksi tutkimustietoa löytyy vaikka kuinka paljon. Yleensä kannattaa uskoa vain tutkimuksia mutta metsäpuolella niihinkin liittyy usein kaikenlaista epämääräisyyttä kuten simulointeja ja korkokantojen arpomista.
Tutkija Hynynen lyttää Sahalan koivunkasvatuksen Metsälehdessä harvuuden takia ja unohtaa alikasvoksen kokonaan. Nähdäkseni harvassa asennossa kasvattamisen kannattavuuden edellytys on kaksijaksoisuus joka Sahalassa on käytössä.
Mulla on niitä useampia myytynä viime kevään ja syksyn välillä. Korjuuseen ei ollut kiirettä ainakaan viime vuonna, mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu tänä vuonna. Nämä kaupat tehty sellufirmojen kanssa.
Tukin kysyntää voinee päätellä tästä uutisesta:
Keitele Group lomauttaa henkilöstöään, ”tilauskertymät riittämättömiä”
Nuo ovat sellaisia 2-4 motin puita. Jos puut ovat keskimäärin 3m3 ja niitä on hehtaarilla 200 niin siinä on mukavat 600m3. Tuolla tiheydellä seuraava jakso puskee pohjalta väistämättä ellei sitä pidetä raivaussahalla tiukasti poissa. Joten uudistamistakaan ei ainakaan aina tarvita. Kuusella en lähtisi yrittämään kirjanpainajariskin takia ja muutenkin kuusen runko palaa puhki auringinpaisteessa. Tai sitten myrsky kaataa harvan kuusikon.
Yli 90 % suomalaisista metsistä on PEFC-sertifioituja ja siihen päälle vain FSC-sertin omaavat metsät. Ymmärtääkseni tämä on enemmän kuin missään muussa maassa.
Paavo Puuntuottaja vertaili joskus sertifiointikriteerejä eri maissa ja monissa tapauksissa esim. säästöpuiden jättämistä ei vaadittu. Käsittääkseni Suomessa on kansainvälisesti katsoen tiukat sertifiointikriteerit. Niiden jokaista pykälää ei varmasti aina noudateta mutta pelkästään aukkoja katsomalla selviää paljon: säästöpuiden määrä on koko ajan lisääntynyt. Nykyään säästöpuut jätetään yleensä ryhmiksi ja se alue rauhoitetaan myös raivaukselta.
Parannettavaa varmasti on kuten aina mutta tuntuu, että joidenkin tahojen mielestä sertifioinnista ei ole mitään hyötyä. Silloin siitä voisi siis luopua kokonaan heikentämättä luonnon tilaa.
@Veli-Jussi Jalkanen kiinnostava aihe ja kasvatustapa, katsoin videon ja luin jutun Metsälehdestä.
Metsälehdessä kommentoiva tutkija Hynynen ei mielestäni ymmärtänyt alikasvoskuusikon merkitystä tässä. Hän väitti, että maapohjan potentiaalia jää käyttämättä vaikka 70 vuodessa tulee kaksi päätehakkuuta. Tämä tietysti edellyttää, että se alikasvoskuusikko syntyy kunnolla ja säilyy ehjänä koivikon harvennuksissa ja päätehakkuussa.
Pari kysymystä:
1. Oletko ajatellut ensiharvennusta siltä kannalta, että aikaisessa ensiharvennuksessa tehdään tappiota jokaisella poistettavalla puulla? Eli ei saada poistettavien puiden uudistus- ja hoitokustannuksia takaisin.
2. Oletko laskenut kustannuksia uudistukselle ajouraojilla, kahden henkilön tekemälle huolelliselle istutukselle, oksasaksilla (!) perkaamiselle ja kantokäsittelylle. Kantokäsittelystä on kyllä varmasti paljon hyötyä.
Veli-Jussi Jalkanen näyttää mallia:
– Kesäkoivun istutus 1600/ha (nykyään 1200/ha)
– Ajourille ei istuteta (ajouraoja)
– Ensiharvennus 10 kasvukauden jälkeen 600/ha tiheyteen
– Kertymä 20m3/ha
Tässä mennään siis täysin latvukset edellä eikä ensiharvennuksen kassavirralla ole mitään väliä. Toinen harvennus tulee kuitenkin jo aiemmin kuin monilla ensiharvennus 16-18v kohdalla ja siinä lienee jo kohtuullinen tukkisaanto.
