Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Faktantarkistus: hiilinielu on jonkun systeemin CO2 päästöt – sitoutuminen jollain aikavälillä, yleensä vuodessa. Suomen metsien osalta se romahti 59% vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2020. Vuoden 2022 luvut todennäköisesti tulevat kertomaan hiilinielun kasvusta.
Tuon Climate Change Performance Index (CCPI):n laskentaperusteet eivät ihan heti auenneet. Huomionarvoista on, että esim. Hollanti on Suomen edellä ja sitä kiitellään tuulimyllyistä. Suomea suomitaan hiilinielujen romahtamisesta ja kehotetaan vauhdittamaan uusiutuvaan energiaan siirtymistä. Tästä syntyy käsitys, että tuon indeksin laskentatapa on ”keskieurooppalainen”, jossa maakaasu on hyvä ja ydinvoima paha.
Tämä on vuodelta 2021, jonka jälkeen tuonti lienee laskenut. Suomen sähköntuotannosta 85 % on puhdasta:
60% on vedetty stetsonista ja on useimmissa tapauksissa liian vähän. Asiaa kompensoi se, että tilan A hankintahintaa saa vähentää tilan B puunmyynnistä.
100% vähennykseen pääsee ymmärtääkseni pyörittämällä metsätaloutta osakeyhtiössä kuten esim. kokenus bisnesmies Timo Kujala tekee. Silloin myös maksetaan verot vuosittaisesta tuotosta hakkuista riippumatta.
”Taimikon kasvatustiheys riippuu puulajista. Kuuset saavat eniten tilaa, sitten koivu, mutta mäntyä kasvatetaan ”tiukassa sivupuristuksessa” laadun parantamiseksi.”
https://www.sahalankartano.fi/3
OK puretaan tätä vähän.
Omistan myös osan ”oikeista” tuotantolaitoksista pörssiosakkeiden kautta, joille lasken sijoitetun pääoman tuottoprosenttia. Yrityksessä töissä olevat yrittävät pitää tuotannon kannattavana ja siinä onnistuessaan tuottavat sijoittajalle tuottoa.
Metsän osalta olen sekä sijoittaja, että työntekijä. Työntekijänä yritän parantaa kannattavuutta tekemällä erilaiset toimenpiteet kuten raivauksen oikeaan aikaan ja oikealla tavalla ja tuottaa sijoittajalle eli itselleni tuottoa. Metsän osalta ei kuitenkaan ole kovin helppoa epäonnistua, koska metsä kasvaa itsekseen.
Ketjun aihe ”Kannattavuus” siis tosiaan taitaa tarkoittaa erilaisten metsässä tehtävien toimenpiteiden kannattavuutta. Niiden onnistumisella on sitten vaikutusta sijoittajan tuottoon.
Puuki puhuu metsätilasta tuotantolaitoksena. Termi ”kannattavuus” taitaa tosiaan sopia tuotantolaitokseen paremmin kuin metsään. Jokaisella on tietysti omat tavoitteet ja minulle metsä on 100% sijoitus. Sijoituksen onnistumista mitataan sijoitetun pääoman tuotolla.
Mikä on Puukin tavoite metsänsä kanssa?
Ymmärtääkseni EU:n käsitys metsäkadosta on paljon laajempi kuin esim. rakentamisen aiheuttama. EU:n mukaan metsäkatoa on kaikenlainen metsän tilan heikentäminen johon se pyrkii keksimään mahdollisimman tiukat kriteerit. Eräs Kokoomuksen MEP ja useampi muu Suomen MEP äänestää aina KYLLÄ tällaisille tiukennuksille.
