Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Käytännössähän jos ajouraa lähdetään mittaamaan metri metriltä niin sen leveys vaihtelee todella paljon. Kapeimmasta kohdasta sen on oltava sen levyinen, että koneet mahtuvat. Kakkosharvennuksessa levennetään ajouria näistä kapeimmista kohdista, eikä se johda ylileveään ajouraan kunhan puut eivät kasva mitenkään säännöllisin välein.
@Mehtäukko, se on totta mutta jos päästään 3m tai alle ajouriin niin eipä ne juuri erotu 1000-1200/ha tiheydessä olevassa metsässä.
Usein myös huomautetaan, että kakkosharvennukseen pitää kuitenkin mennä isommalla koneella. Isompi kone ottaa ajouran reunalta seuraavan puurivistön, jonka seurauksena ajourasta tulee valtavan leveä. Tämäkin on mielestäni varsin teoreettinen ajatus, joka olettaa, että puut on istutettu riveihin tasavälein.
Tässä siis Malwan ajokone: https://malwaforest.com/en/forwarders-harvesters/560f-forwarder/
Leveys 195cm, jos siihen saa telat niin ehkä vähän enemmän.
Itse juttu siis tässä: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/pienten-metsakoneiden-kauppaon-harvennuskriisin-voittaja
Malwan harvestereiden puomin pituus on 6,1-7,6m. Se tarkoittaa ajouraväliä 12-15m. Isommilla motoilla vastaavat luvut ovat 11m ja 22m.
Päästäänkö pienemmillä koneilla siis pienempään ajourapinta-alaan? Mahdollisesti, koska koneen leveys on vain 2,2m (ajokoneen leveys 1,9m) joten ajouran leveydeksi riittänee joku 2,7m.
Jos harvennuksen jälkeen puut ovat 3m välein niin tiheys on 1111/ha. Toisinsanoen mitään ajouria ei ole vaan ajellaan vaan siellä tavoitetiheydessä olevien puiden välissä.
Tarkoitko, että 115-120€ on ihmeellisen vähän ja onko tuo paikallisen sahurin kannalta tehdastoimitushinta?
Jos ajatellaan Suomen päätehakkuuhintaa 85€ + korjuu 20€ + kaukokuljetus 10€ niin saadaan 115€. Virossa taidetaan lisäksi mitata kuoren alta ja usein ainakin korkeamman hinnan tukeilla on korkeampi latvaläpimittavaatimus.
Lainaan vielä metsäsanastosta:
”Järeys Yleisnimitys puun koolle, puun tai puuston läpimitta.”
Onko siis kaikkien mielestä järeys yhtä kuin tilavuus? Minä olen aina ymmärtänyt sen paksuutena ja niin metsäsanastokin antaa ymmärtää, ei tosin täysin selkeästi:
Mikään ei estä, kannattaa kokeilla. Taimien hengissäselviämisen ja kasvuunlähdön kannalta nopea alku olisi toivottavaa etteivät jää heinikon ja vesakon alle. Muokkaus auttaa siinä.
Luontokin hoitaa jollain tavalla jollain aikavälillä, kannattaa kokeilla sitäkin.
Ojat vaikuttavat jonkinverran siihen missä koneen voivat kulkea. Jos toiselta reunalta lähdetään tekemään ajouria 20m välein niin todennäköisesti toisessa päässä ura ei osu juuri 10m päähän reunasta.
Jos ajourien väli on säännöllisesti 10-15m niin se on liian vähän jos on ollut normikone ollut käytössä. Jos on pyydetty ja saatu EH:lle pieni kone niin tuo voi olla normaali uraväli.
Totta, sekoilin vähän kun itse asiassa luulin että taulukossa on järeys eli paksuus mutta siinä onkin litrat. Tämä selventää asian, kiitos!
Tätä pitäisi kutsua rungontilavuushinnoitteluksi. Järeys ei ole ratkaiseva vaikka se toki vaikuttaa.
Ei kai se muuten mutta olisi kiva nähdä keskijäreyden laskentakaava.
Yksinkertaistettu esimerkki: 1000 pölkkyä on keskijäreydeltään (joka pölkyllekin pitää laskea se keskijäreys) 10cm ja niitä on 10m3 ja 100 pölkkyä on keskijäreydeltään 30cm ja niitä on 50m3. Mikä on savotan keskijäreys? Lasketaanko se pölkkyjen lukumäärän vai kuutiomäärän mukaan?