Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
0,6ha on niin pieni ala, että tuskin täyttä hintaa saa ja tuo hinta kuulostaa varsin hyvältä. Tosin voihan siinä periaatteessa olla 600-700m3.
Kyllähän suojelualue on aina kaikenlaisten ötököiden kasvatusalusta. Ja kuusesta tehty tekopökkelö kerää kirjanpainajat ensimmäisenä kesänä lähes varmasti. Yleensä pökkelöitä tehdään lehtipuista.
Visakallo, tehdäänkö nuo männikkösi e-puuharvennukset giljotiinilla vai sahaavalla kouralla?
Ketola kertoo samassa kolumnissaan istuttavansa 2000 taimea hehtaarille. Minusta tuo ei sovi ollenkaan yhteen e-puuharvennustavoitteen kanssa. Puolet istutustaimista lähtee pienikokoisina e-puuksi.
Itselläni ei ole toistaiseksi kokemusta yhdestäkään e-puuharvennuksesta mutta valikoisin siihen kylvettyjä tai pääosin luontaisesti uudistettuja kuvioita, joissa ilmaiseksi tai halvalla tullutta puuta riittää.
Kirjanpainajan kohteeksi joutumisen todennäköisyyttä lisää:
1. Kuusen vihreäoksattoman rungon paljastuminen näkösälle joko metsän reunassa tai harvennuksen seurauksena.
2. Karu maapohja ja sen seurauksena heikentynyt kuusi.
3. Kuusen heikentyminen muusta syystä kuten sienitaudin takia.
4. Kuusen kaatuminen (lähes varma kirjanpainajaimuri)
Kirjanpainajaparvi lentää ilmassa ja valitsee kohteensa, johon koko parvi iskee. Suomessa kirjanpainajia ei ole vielä niin paljon, että yleensä iskisivät joka puuhun. Senhän näkee onko rungossa reikiä vai ei. Mutta seuraavana vuonna voi mennä useampi viereinen puu jne.
Giljotiinissa voi olla kantokäsittelylaite mutta ei varmasti aina ole. Käntokäsittely ei välttämättä myöskään onnistu yhtä hyvin kuin sahaavalla kouralla. Toisaalta runkoläpimitat ovat pieniä ja lehtipuun osuus yleensä korkea.
https://www.pentinpaja.fi/naarva-tuote/naarva-e32/
Risupedossa ei taida olla kantokäsittelylaitetta.
Ketolalla ei varmaan ole ihan pieniä kuvioita ja jos joitakin on niin ne varmasti kannattaa käsitellä raivaussahalla, jotta voidaan harventaa muiden hakkuiden yhteydessä.
Ketolan näkemyksen mukaan lehtipuu ei enää nouse havupuiden yli varhaisperkauksen jälkeen. Tai sitten se EP-harvennus tehdään siinä vaiheessa kun koivu on taas noussut havupuiden yli ja alkaa häiritä niitä. Oleellista lienee tehdä EP-harvennus ajoissa.
Uusimmassa Metsälehti Makasiinissa Jyrki Ketola kertoo nykyisin jättävänsä taimikonharvennuksen väliin ja korvaavansa sen giljotiinikouralla tehtävällä energiapuuharvennuksella. Perusteluna taimikonharvennuskulun säästön lisäksi suurempi kertymä ja energiapuun korkea tienvarsihinta.
Paljonko tällaisesta energiapuuharvennuksesta jää nykyisin rahaa käteen per ha?
Tämän mukaan alle 5€/m3:
Kertymä lienee yleensä luokkaa 50m3/ha? EP-harvennus pitää kuitenkin tehdä aikaisemmin kuin EH.
Kuvissa olevat kuusikot näyttävät olevan pääosin taimikoita. Jos ei enää ole lunta maassa niin marrras-joulukuussa raivaussahalla taimia pois pienimmästä päästä niin parhaiten kasvaville jää paremmin tilaa kasvaa. Puukaupoille sitten joskus vuosien päästä.