Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Kalle Kehveli: kyllä, jotenkin noin. Kun puusto järeytyy ja metsässä on paljon rahaa kiinni / ha niin jossain vaiheessa pääoman tuotto% pienenee.
Tuotto ei kuitenkaan välttämättä ole huono puustoisessakaan metsässä, koska kaikki kasvu on tuottoa inflaation päälle. Yleinen virhe on verrata säästötilin tuottoon, jossa ei ole inflaatiosuojaa.
Anneli, juuri näin: ”tuotto on kasvu ja kassavirta on hakkuutulot”.
Puhut kassavirrasta eli käteisestä. Sitä tarvitaan ja useimmat metsänomistajat saavat sitä useasta lähteestä. Jos käteisestä tulee pula ja on tarvetta ottaa sitä metsästä niin se onnistuu aina noin kuukaudessa myymällä tila. Joskus myöhemmin jos käteistä on ylenmäärin, voi taas ostaa jonkun metsätilan.
Ketjun aihe on suositusten kyseenalaistaminen. Sahalan kaksijaksoiseen kasvatukseen suositukset sanovat kuitenkin näin:
”Puusto voidaan harventaa ensiharvennuksessa niin, että kasvamaan jätetään 200–300 laadultaan parasta rauduskoivua”
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/sekametsan-kasvatus/toteutus#section-403
Aiemmassa ”Koivikon ensiharvennus 10v ikäisenä” jutussa Veli-Jussi kertoo, että tavoitteena on saada koivikon alle täystiheä kuusialikasvos. En tiedä kuinka usein heillä tämä onnistuu ilman istuttamista mutta koivikot siis kasvatetaan kaksijaksoisina ja siksi harvakaan koivikko ei ole vajaatuottoinen.
Viimeinen harvnnus 200/ha tiheyteen voi olla kokeilemisen arvoinen koivulla ja männyllä, kuusella en sitä uskaltaisi tehdä (tuuli, aurinko, kirjanpainajat). Se tietää ennakkoraivausta ennen päätehakkuuta. Hyvällä tuurilla kuitenkin nuo 200 puuta toimivat siemenpuina ja päätehakkuussa alla on riittävän hyvä taimikko, joka pitää jotenkin saada säilymään hakkuussa. Valmiiksi 2-jaksoisessa metsässä tämä 200/ha ylispuuta on luontevampi vaihtoehto.
Harvennusmalleja muuten uudistetaan parhaillaan. Nyt sinne voi arpoa koron kolmesta vaihtoehdosta. Runkolukuja ei ainkaan vielä beta-versiossa ole vaan PPA:
Kyllä sitä lehtipuuta syntyy taimikkoon naapurikuvioiden siementämänä ja usein myös viimeisen ennakkoraivauksen tai hakkuun jälkeisen raivauksen kantovesoista.
Lehtipuun poisto kokonaan ei muutenkaan ole oikein nykypäivää. FSC vaatii sitä ja ainakin kuusikon totaalituhoriskiä on järkevää vähentää sekapuustolla.
Istutustiheyksistä voi kyllä tinkiä reippaastikin, luontaista syntyy yleensä tarpeeksi ja koivua havupuun seasta voi sitten vähentää harvennuksissa, ainakin tällä hetkellä hyvään hintaan.
Veli-Jussin aloituksesta saa kuvan, että kaikki puulajit kasvatetaan samassa tiheydessä kaikissa vaiheissa. Sahalan sivuilta löytyy kuitenkin puulajikohtaiset tiheystavoitteet. Lieneekö tieto siellä vanhentunutta, koska tiheydet varsinkin EH:n jälkeen ovat suurempia kuin yllä on esitetty:
”Ohjetiheydet ovat ensiharvennuksen jälkeen ko 700, mä 900, ku 800.”
”Ohjetiheydet väljennyksissä ovat ko 400, ku 400 – 500, mä 500 – 600”
https://www.sahalankartano.fi/tehokasvatuksen-harvennushakkuuohje
Itse pyrin tällä hetkellä kasvattamaan metsät täystiheinä, ennen EH:ta se tarkoittaa koivulla 1600/ha ja havupuilla 2000/ha. Yksi syy tähän on raivaustarpeen minimointi. Mitä vähemmän maa kasvatettavien puiden välissä saa valoa, sitä vähemmän siellä kasvaa raivattavaa.
Istutuksesta ensiharvennukseen tiheydellä 1200/ha kasvattaminen tarkoittaa raivaushelvettiä. Ymmärtääkseni tätä on Sahalassa torjuttu käsittelemällä raivauskannot glyfosaatilla. Se vaatinee raivaajan perässä kävelevän ruiskumiehen mikä tuplaa raivaamisen kustannukset mutta saattaa kyllä pienentää kokonaiskustannuksia vähentämällä tulevaa raivaustarvetta merkittävästi.
Sahalassa myös pyritään saamaan luontainen kuusikko koivikon alle nopeasti mikä ehkä toimii jos alikasvos saadaan säilymään suunnilleen ehjänä harvennuksissa. Oman kokemukseni mukaan se ei kovin hyvin säily.
