Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Kauanko kestää tankillinen polttomoottorisahalla koko ajan kaasu pohjassa leikkoja sahaten? Jostain syystä tämä testi tehdään aina akkusahoille mutta en ole nähnyt vastaavaa testiä polttomoottorisahoille. Akkulaitteet vievät sähköä vain käytössä toisin kuin polttomoottorivehkeet, jotka jäävät tyhjäkäynnille.
Samoin kuin polttomoottorisahoja pitää tankata, akkusahoihin pitää vaihtaa akkuja työpäivän aikana
Ne ovat nimenomaan kerran yläharvennettuja Pukkalan kuvailemana näin:
Antamani hakkuuohje oli, että yhtään rinnankorkeusläpimitaltaan alle 22 cm:n puuta ei poisteta.
Tällaiselle hakkuulle on kai joku muukin nimi. Viimeisimmässä hakkuussa hän kertoo antaneensa luvan poistaa myös riukuuntuneita.
Timo Pukkala on kesäkuussa tehnyt viidennen JK-hakkuunsa:
Edelleen tulos näyttää kuvissa ihan normaalin harvennuksen jälkeiseltä tasarakenteiselta metsältä. Kun vertaan omaan JK-kuviooni, jonka sain ostettuani erään tilan niin se on aidosti erirakenteinen sisältäen kaiken kokoista puuta. Jos siihen joskus tehdään uusi ”oikeaoppinen” JK-hakkuu niin sieltä poistetaan kaiken kokoista puuta jättäen myös suuria puita, kuvio säilyy erirakenteisena eikä tukkisaanto ole kummoinen.
Pukkalan harjoittama tasarakenteinen jatkuva kasvatus saattaisi toimia paremmin.
Ollanko nyt kuitenkin yhtä mieltä siitä, että korko = tuottovaatimus kuten esim. Annelin linkkaamat metsänhoidot suositukset kertovat?
Jos ja kun näin on niin järkevästi toimiva sijoittaja laskee NNA:n suurimmalla tuottovaatimuksella, jolla se on suurempi kuin 0 ja toimii sen mukaan. Jos tämä johtaa jatkuvaan kasvatukseen niin sitten se on järkevintä.
Olisi vaan kiva nähdä ensin joku esimerkkimetsä, jota on hoidettu jatkuvalla kasvatuksella yli 50 vuotta. Nykyiset JK:n kannattajat tuntuvat tehneen yhden yläharvennuksen. Esim. Timo Pukkala kertoo Arvometsän blogissa tehneensä ensimmäisen JK-hakkuun 2015 lopulla. Sen jälkeen hän on tehnyt 4 uutta JK-hakkuuta ja hehkuttaa blogissa kertymää ja jakaa kuvia tasarakenteisesta harvennuksen jälkeisestä metsästä.
NNA-laskennassa jatkuva kasvatus on helppo saada näyttämään hyvältä, koska kuluja ei (ainakaan joidenkin mielestä) ole. Samalla sujuvasti unohtuu esim. jalostushyöty.
Tulevien osinkojen nettonykyarvo on osakkeen hinnan teoreettinen pohja. Käytännössä hinnat menee sitten miten menee ja rahat tehdään arvonnousulla, ei osingoilla.
Metsätaloudessa kassavirtojen nettonykyarvon maksimi saavutetaan tekemällä päätehakkuu aikaisin. Esim. tämän mukaan männyllä VT-pohjalla 40-vuotiaana 5% korolla laskettaessa (sivu 34). Mitäs jos kiristetään ruuvia eli tuottovaatimusta, tapahtuuko päätehakkuu heti kun taimikko muuttuu kuitupuuksi vai kenties jo ennen sitä energiapuuhakkuuna? Miksi tyytyisimme pienempään tuottoon kuin on mahdollista saada?
🙂 Esimerkissäsi oli muutaman sadan tonnin heitto, koska inflaatio jäi huomioimatta, ei ole ihan pikkuseikka.
Lyhyellä aikavälillä puun hinta voi mennä ihan minne vaan. Mutta jos nimellishinta ei nousisi inflaation mukana niin puu ja metsätilat olisivat lopulta ilmaisia. Samalla lailla siellä osuuspääomatilillä olevan rahan arvo on lopulta käytännössä nolla jos korot nostaa itselleen.
