Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Tukki% ei maksimoidu jos teet vain 3,3m tukkia, joten taloudellisesti siinä ei ole järkeä. Itse mittaan ensin kaadetun puun tukkiosuuden ja sitten yritän löytää sellaiset tukkipituudet, joilla koko osuus saadaan tukiksi.
@e-salo: Mitä olen Luken artikkeleita lukenut niin juurikäävän itiöitä ei leviä ilmaan jos jompi kumpi toteutuu:
1. Juurikääpä on jäässä
2. Maassa on lumipeite, joka siis peittää myös sen käävän
Aiemmin oli arvioita, että alle +5C:ssa itiötutanto on huomattavasti vähäisempää ja sekin saattaa pitää paikkansa. Raivauksia olen tehnyt ja teettänyt marraskuun alustä lähtien kunhan lämpötila ei päivälläkään nouse yli +5C. Hakkuissa, joissa on isompi kanto, pitäisin kriteerit vielä tätä tiukempana.
Yksityisen terveydenhoidon Kela-korvauksia siis nostetaan. Jos joku on joskus yksityisellä käynyt niin tietää, että ne korvaukset ovat olleet todella matalia.
Kela-korvauksen noston seurauksena porukkaa siirtyy julkiselta puolelta yksityisen puolen asiakkaiksi. Tulee köyhille tilaa.
Eikä julkinen ja yksityinen terveydenhoito mitenkään täysin erillään ole ollut missään vaiheessa. Koko ajan julkinen puoli ostaa yksityiseltä palveluita. Esim. minun alueellani terveyskeskuspalvelut tarjoaa Mehiläinen.
Amerikan mallista tässä ei ole tietoakaan koska kaiken maksaa valtio ja kunnat.
Kokeissa on saatu myös tuota suurempia 25m3 lisäkasvuja typpilannoituksella. Ei nämä minusta kovin ihmeellisiä tai vaikeasti uskottavia lukuja ole. Saatavat lisäeurot riippuvat puun hinnasta ja leimikon laadusta. Jos lannoituksella kasvatetaan lähinnä lisää kuitupuuta niin se todennäköisesti ei kannata.
Jos mietitään puhtaalta pöydältä niin optimiharvennustapa olisi sellainen, että joka vuosi poistetaan vähän. Kasvu ei hidastuisi missään vaiheessa ainakaan latvusten supistumisen tai juuristokilpailun takia.
Tähän optimiin ei päästä, koska ostaja haluaa puuta enemmän kerralla. Omalla polttopuuleimikolla onnistuu.
e-salo: Harvennuksen pitaa olla sen verran voimakas etta syntyy latvusta elvyttävä vaikutus.
Jos harvennus tehdään ajallaan niin latvus on kunnossa jo ennen harvennusta. Jos tehdään myöhässä niin tilanne on kaikin puolin huono, koska voimakas harvennus voi johtaa tuuli- ja lumituhoihin.
Harventaa kannattaa mahdollisimman vähän ja usein jos vaan maapohja kestää. Rajoitteena on ostajan näkökulma, joka on mahdollisimman suuri määrä puuta leimikolta. Itse ohjeistan nykyään melko kevyisiin harvennuksiin. Puuta pitää vaan olla riittävästi lähtötilanteessa, jotta myös ostaja on tyytyväinen. Metsä ei mene pilalle liian kevyellä harvennuksella mutta liian voimakkaalla voi mennä, tai tuskin pilalle mutta selvästi huonompaan suuntaan kuitenkin. Se, että harvennus jää ”liian” kevyeksi on pelkästään positiivista myyjän kannalta. Silloin vaan seuraava harvennus tulee aikaisemmin.
