Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Nettonykyarvon määritelmä metsänhoidon suosituksista:
”pyritään löytämään niitä toimenpideketjuja ja investointeja, joiden synnyttämät tulevaisuuden kassavirrat tuottavat metsänomistajan tuottovaatimuksella mahdollisimman korkean nettonykyarvon.”
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/metsa-varallisuutena/toteutus#section-657
Riikilä kirjoitti toisessa ketjussa, että erään tutkimuksen mukaan NNA maksimoituu kuusikossa harventamalla 10v välein 4m2 pohjapinta-alaan.
NNA:ta laskemalla paras tulos saadaan aina jatkuvalla kasvatuksella, tai ainakin jatkuvan kasvatuksen malleilla. Käytännössä sitten taimia ei todennäköisesti synny tasaisesti ja erilaiset tuhot vievät ne viimeisetkin 4m2.
NNA:ssa lasketaan kassavirtaa eikä tuottoa ja siksi en itse käytä sitä. Kassavirtaa on aina saatavilla metsäomaisuuden verran koska tahansa myymällä tiloja.
Jaahas, Tahvosella on näköjään agenda. Otetaan lainaus suoraan sylttytehtaalta:
”Mitä hiilineutraalius tarkoittaa?
Hiilineutraalius tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin.”
Jos kaikki hakattava puu poltettaisiin niin metsän osalta hiilineutraalisuuteen päästäisiin hakkaamalla kasvun verran (+pieni vaikutus korjuun ym päästöillä). Suomessa hakkuut ovat viime vuosikymmeninä joka vuosi olleet vähemmän kuin kasvu ja hakattua puuta päätyy myös hiilivarastoiksi rakennuksiin, huonekaluihin ym.
Muiden vihervasemmistolaisten tapaan Tahvonen näkee metsät jonkun muun kuin metsänomistajan omaisuutena ja metsänomistajan rooliksi jää sitoa muiden päästöt.
MHY Päijät-Häme ainakin osti koivutukkia vientiin hyvällä hinnalla. Itsekin keskustelin yhdestä päätehakkuusta heidän kanssaan mutta päädyttiin siihen, että annetaan kasvaa vielä.
Kiitos @Metsuri motokuski. @Visakallo en ole harvennuspuista saanut (enkä odottanut saavani) päätehakkuuhintaa vaikka ovat samassa kaupassa ja samalla kertaa hakataan. Toisinpäin eli päätehakkuusta harvennushinta tuskin kukaan kehtaisi edes ehdottaa.
Usein ohjeistetaan, että päätehakkuuta ja harvennusta ei kannata niputtaa samaan kauppaan. Omat leimikkoni ovat toistaiseksi olleet sen verran pieniä, että niputan aina niin paljon kuin pystyn.
Mikähän olisi sellainen mottimäärä, jonka jälkeen hinta ei enää nouse vai onko sellaista? Riittääkö 500m3 vai pitääkö olla 1000m3? Jouko Juurikkalan ohje (ja kirjan nimi) oli 500 mottia.
MHY:n kautta kilpailutuksen valttikortiksi jää siis katkontatilastot.
Asialliset hinnat Päijät-Hämeessä varsinkin ensiharvennuksella. Aiemmin mainitsemasi 30€ EH:ssa lienee mahdollisuuksien rajoissa.
Itselläni on yksi EH+kasvatusharvennus-kilpailutus edessä tänä keväänä, vähän pohjoisempana.
Jos nyt oikein olen ymmärtänyt niin MHY:n kautta kilpailuttamalla menettää bonukset ja hintatakuun. Hintatakuu toimii toisinaan huonosti mutta on se kuitenkin tyhjää parempi.
Olenko ymmärtänyt oikein?
Itse artikkelin graafista näkyy, että päätehakkuuläpimitta ei ole käytännössä pudonnut. Koskisen mukaan näin olisi kuitenkin käynyt valtion ja rahastojen metsissä. Numeroita tai lähteitä hän ei esitä.
https://www.metsalehti.fi/lehti/artikkeli/loppuuko-paatehakkuiden-vapauden-aika
Eli ilmeisesti tämä kirjoitus:
https://www.metsalehti.fi/lehti/artikkeli/paakirjoitus-laki-lyhensi-kiertoaikaa
Tuossahan vaan kerrataan mitä on tapahtunut eikä ehdoteta paluuta läpimittarajoituksiin.