Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Myyjän kannalta hakkuu kannattaisi yleensä tehdä heti kasvukauden jälkeen niin saadaan kesän kasvu rahaksi. Poikkeuksena on tilanne, jossa harvennuksella on todella kiire supistuneiden latvusten takia ja uusi kasvukausi vain pahentaisi tilannetta. Harmillisesti ostajat tarvitsevat melko tasaisesti puuta ympäri vuoden.
Omissa kaupoissani korjuu on harvemmin toteutunut vuoden sisään ja nykyisin huomioin sen tarjouspyynnön ajankohdassa.
Metsänomistaja ei voi sanella hintaa, koska samaa tavaraa on joka puolella kaupan ja paljon. Ostajan talouteen ei olisi mitään käytännön merkitystä ostaa joltain pieneltä myyjältä puut vaikka tuplahintaan kuten ulkomailta on ostettukin. Mutta kun tämä kotimaassa maksettu tuplahinta kerrotaan naapureille, nettipalstoille ym. niin kaupanteko saattaa pysähtyä.
Kyllä esim. ansiosidonnaisen leikkaus voi kirpaista hyvätuloista asuntovelallista. Mutta kannustaa hakemaan uuden duunin kun nykyisin voi ottaa 500 päivän sapattivapaan. Yhteiskunnan kustantama ansiosidonnainen pitäisi minusta lakkauttaa kokonaan, halukkaat voivat järjestää itselleen sellaisen vakuutuksella.
Tässä lista muutoksista, joita vastaan lakkoillaan kopioituna hesarista:
- Työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset.
- Yrityskohtaisen sopimisen lisääminen.
- Tukilakkojen ja poliittisten lakkojen rajoittaminen.
- Vientivetoinen palkkamalli.
- Ensimmäisen sairauspoissaolopäivä palkattomaksi.
- Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen.
Mikä tai mitkä kohdat tässä ovat ongelmallisimpia ja miksi?
Omituinen tapa neuvotella hintoja asiakkaan kanssa tuo traktorimielenosoitus. Viimeksi kun jokunen vuosi sitten juttelin Lahden lähellä maata viljelevän kaverin kanssa niin hän kertoi, että vilja menee Vuosaaren satamaan ja vientiin. Suunnilleen peltojen vieressä on isoja viljaa käyttäviä leipomoita yms. mutta ne maksavat niin paljon huonompaa hintaa, että viljelijän kannattaa maksaa kuljetus satamaan.
Pukkalan kairaustuloksia omasta metsästään:
”Ensimmäisen kairatun puun arvo oli suurentunut viiden vuoden aikana 70 %, toisen 35 % ja kolmannen 414 % (siis neljäsataaneljätoista prosenttia, tekstissä ei ole näppäilyvirhettä eikä laskelmassa laskuvirhettä). Puiden keskimääräinen vuotuinen arvokasvu korkoa korolle laskien on ollut 13,5 %. Puihin sitoutuneen pääoman arvo on siis suurentunut joka vuosi 13,5 %.”
Otanta on pieni ja hajonta niin iso (35-414%) etten lähtisi ainakaan keskiarvoa näistä laskemaan kuten hän on tehnyt. Mutta tässä joka tapauksessa sitä tosielämän (mahdollisesti valikoitua) mittausdataa.
Ja tosiaan Pukkalan ensimmäinen JK-hakkuu on tehty vuonna 2015, joten samalle kuviolle ei vielä ole tehty toista JK-hakkuuta.
Katsotaan kysyntä ja hintataso keväämmällä. Poliittiset lakot yhteen päivään ja yhteen lakkoon per syy rajoittava laki on tulossa vapuksi näillä näkymin. Muutkin uudistukset tulevat tässä pikkuhiljaa voimaan ja sitten voidaan toivottavasti palata normaaliin.
Toki nyt voi ainakin UPM:n osalta tulla lisää lakkoja ja työsulkuja kun siellä ollaan sopimuksettomassa tilassa.
