Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Jyrki Ketola on kolumneissaan kertonut tähtäävänsä yhteen harvennukseen ja varhaiseen päätehakkuuseen, jossa on jopa 800 runkoa / ha. Voi olla, että tuo 1000 runkoa / ha päätehakkuuseen vaatii parhaan mahdollisen kasvupaikan Etelä-Ruotsissa.
Hankintakaupassa muuten koivun ja kuusen kuitupuun hinta on sama, välillä ollut koivulla korkeampikin:
http://metsalehti.fi/Metsalehti/Puunhinta/Koko-maa/
Männyllä hieman vähemmän.
Kiitos hyvästä linkistä, siinä on ainakin minulle uutta tietoa. Eli hyvin lievällä ensiharvennuksella saatiin eniten motteja. Johtopäätös on kuitenkin tämä:
”Energiapuuharvennus 8-11 keskipituudessa ei kannata ilman tukia,
edullisinta on kasvattaa hieskoivikko harventamatta 40-50-vuotiaaksi.”Tällä tavalla lopputulos on: ”3,2 m3/ha/v kuitupuuta + 0,9 t/ha/v energiapuuta”.
Tukkiakin voi yrittää:
”Varttuneiden hieskoivikoiden harvennusreaktio viittaa siihen, että tukkilaatuisten hieskoivikoiden harventaminen on kannattavaa, vaikka tutkimusaineistossa harvennus ei lisännyt merkitsevästi tukkikokoisen puun tuotosta.”
Hieskoivikkokin? Eniten kuutioita tulee jos ei harvenna ollenkaan sanoo ainakin Tapion taskukirja.
Lähtisin liikkeelle kysymyksestä miksi hieskoivikkoa pitäisi harventaa?
Etuosto-oikeus on pakottamista, en kannata. Ensimmäiseksi kannattaisi pienentää tai poistaa varainsiirtovero jos tila kasvaa kaupan myötä. Jos tarpeen niin toisessa vaiheessa voitaisiin alentaa puun myyntitulon veroa isommilta tiloilta.
Oliko pystykarsittu? Kun harvennukset tehdään aikaisin ja voimakkaina niin voisi kuvitella, että paksuja eläviä oksia jäisi turhan alas.
Nyt näyttää kirjanpainajatilanne punaista kaikilla seuratuilla alueilla:
Koska Suomen(kin) valtiolla menee nyt niinkuin menee niin verotuloja yritetään raapia sieltä mistä niitä on vielä otettavissa:
”Osuuspääoman korkojen verovapaus poistumassa”