Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Korvauksia olen saanut kun ajourat olleet liian leveät, harvennettu sovittua harvemmaksi ja kuiduksi mennyt kohtuuton määrä tukkikokoista puuta.
Nämä ovat neuvottelukysymyksiä ja jos sopimukseen ei päästä niin kyseinen ostaja menee boikottiin.
Siksi olen itse suosinut istutusta mättäisiin. Ostin tämän palstan kesällä 2020 ja kylvö oli tehty keväällä äestysjälkeen. Hakkuussa oli poistunut haapaa sen verran, että parin vuoden päästä vesakko oli sen näköinen, että oli pakko tehdä jotain. Aika helppoja raivauksia kuitenkin nämä alkuvaiheessa tehtävät ovat ja kun männyt pääsevät niskan päälle niin hyvällä tuurilla seuraavaksi tehdään ennakkoraivaus tai energiapuuharvennus.
Trico toki toimii ja sitä tulen käyttämään (ehkä alkaen vuoden päästä) tässä lähempänä olevassa viime keväänä istutetussa mäntytaimikossa. Hirvet katkovat vielä 4-5m puita, joten Trico-homma on työläs ja mahdollisesti kallis.
Kauempana olevien ja isompien alojen kanssa yritän löytää jonkun muun ratkaisun.
Olen vasta kerryttämässä kokemuksia mutta mikä on teoria tämän takana? Ilman varjostusta kasvavat männyt kehittävät hirvelle epämieluisan makuisia ”vasta-aineita”?
Minulla on VT-pohjalla 2020 keväällä kylvetty mäntytaimikko, jonka raivasin jo 2022 kesällä kun lehtipuuvesat olivat valloittaneet sen eikä männyntaimia juuri näkynyt, paljon oli haavan juurivesaa. Nyt männyntaimet ovat nousseet sieltä eikä lehtipuun takia kiireellistä raivaustarvetta vielä ole ja mietin koska tekisin (toisen) varhaisperkauksen.
Mänty on valopuu ja se tietysti puoltaa aikaista varhaisperkausta, siksi todennäköisesti perkaan ensi kesänä. Männyntaimia ei ole niin paljon kuin kylvötaimikoissa usein on ja koivua tulee jäämään täytteeksi.
Ne jotka ovat saaneet e-puusta enemmän rahaa kuin kuidusta niin onko kyseessä ollut hankintakauppa? Pystyyn en ole saanut e-puusta läheskään samoja hintoja kuin kuidusta ja kun kuitu tehdään 5cm läpimittaan niin ei e-puun 3,5cm (mitä saamassani tarjouksessa oli) enää hirveästi lisää kertymää tuo.
Tapion uudet suositukset liittyvät ilmeisesti siihen, että nykyisiäkään ei noudateta. Metsäkeskuksen elokuussa julkaiseman raportin mukaan suurin osa harvennuksista tehdään liian voimakkaina ja tällä kertaa tulos on ehkä oikein. Nyt kun suositustiheyksiä nostetaan niin käytännössä voidaan ehkä päästä nykyisiin suosituksiin.
Lähteenä tässä on uusin Metsälehti Makasiini ja siinä kerrotaan, että nykytutkimuksen mukaan voimakkaat ensiharvennukset aiheuttavat merkittäviä kasvutappioita erityisesti männiköissä.
