Tänään neuvotellussa paketissa ei asiasta puhuta:

http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/neuvottelutulos/fi.pdf

Tämmöinen pikkujuttu voidaan tosin ujuttaa läpi vaikkei sitä ohjelmassa mainitakaan. Tässäkin paketissa taas kerran lisättiin valtion menoja (mikä näkyikin kaikkien osapuolten huomattavana tyytyväisyytenä tiedotustilaisuudessa), joten arvata saattaa, että verotuloja tullaan ottamaan sieltä mistä niitä on saatavilla.

Jyrki Ketola on kolumneissaan kertonut tähtäävänsä yhteen harvennukseen ja varhaiseen päätehakkuuseen, jossa on jopa 800 runkoa / ha. Voi olla, että tuo 1000 runkoa / ha päätehakkuuseen vaatii parhaan mahdollisen kasvupaikan Etelä-Ruotsissa.

Kiitos hyvästä linkistä, siinä on ainakin minulle uutta tietoa. Eli hyvin lievällä ensiharvennuksella saatiin eniten motteja. Johtopäätös on kuitenkin tämä:

”Energiapuuharvennus 8-11 keskipituudessa ei kannata ilman tukia,
edullisinta on kasvattaa hieskoivikko harventamatta 40-50-vuotiaaksi.”

Tällä tavalla lopputulos on: ”3,2 m3/ha/v kuitupuuta + 0,9 t/ha/v energiapuuta”.

Tukkiakin voi yrittää:

”Varttuneiden hieskoivikoiden harvennusreaktio viittaa siihen, että tukkilaatuisten hieskoivikoiden harventaminen on kannattavaa, vaikka tutkimusaineistossa harvennus ei lisännyt merkitsevästi tukkikokoisen puun tuotosta.”

Lähtisin liikkeelle kysymyksestä miksi hieskoivikkoa pitäisi harventaa?

Oliko pystykarsittu? Kun harvennukset tehdään aikaisin ja voimakkaina niin voisi kuvitella, että paksuja eläviä oksia jäisi turhan alas.