Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Totta, ei se ole pahimman luokan pakottamista mutta kuitenkin omistajan oikeuksien kaventamista mitä en ikinä tule kannattamaan. Eli et saisi myydä sille ostajalle, jolle haluaisit myydä.
@putte Ei se nyt ainoa ole, kuten kirjoitin voi myös kannustaa pakottamisen sijasta. Jos pakottamaan lähdetään niin kyllähän silloin keinovalikoimaa piisaa.
Mihin Roisto Reipas viittaa tuolla kovalla työllä, pystykarsintaanko? Ainakin Suomessa kuusitukin hinta tuntuu olevan sama riippumatta siitä onko paksua oksaa vai oksatonta. Kovin paksuja oksia harventamattomaan kuusikkoon tuskin kuitenkaan kehittyy.
EDIT: Vai tuohon lehtipuun perkaamiseen? Eikös sen joudu istutuskuusikossa joka tapauksessa tekemään.
Rakenteen järkevöittämistä on kai haettu yhteismetsään liittyvien vero- ym. etujen kautta ja tiloja on näin saatukin yhteen. Yhteismetsällä ei vaan ole mitään velvoitetta hallinnoida yhtenäistä alaa vaan rakenne voi olla yhtä sirpaloitunut kuin erikseen omistetuissa tiloissa. Siksi pitäisi kannustaa nimenomaan suurempaan tilakokoon. Kuviot kasvavat sitten ihan luonnostaan.
Kuusikon kasvatus harventamatta päätehakkuuseen on mielenkiintoinen idea ja odotan kiinnostuksella Metsälehden juttua siitä. Muille puulajeille tuo tuskin sopii.
Jos siitä tulisi suositumpaa niin kuusitukin tarjonta nousisi entisestään ja kuusikuidun vähenisi. Toisaalta harventamattomassa metsässä on varmasti myös huonolaatuisia kuitupinoon meneviä kuusia – niitä, jotka olisi harvennuksissa otettu pois.
Suomen oloissa tiheys olisi varmaankin luokkaa 800 runkoa / ha.
Tänään neuvotellussa paketissa ei asiasta puhuta:
http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/neuvottelutulos/fi.pdf
Tämmöinen pikkujuttu voidaan tosin ujuttaa läpi vaikkei sitä ohjelmassa mainitakaan. Tässäkin paketissa taas kerran lisättiin valtion menoja (mikä näkyikin kaikkien osapuolten huomattavana tyytyväisyytenä tiedotustilaisuudessa), joten arvata saattaa, että verotuloja tullaan ottamaan sieltä mistä niitä on saatavilla.
Hankintakaupassa muuten koivun ja kuusen kuitupuun hinta on sama, välillä ollut koivulla korkeampikin:
http://metsalehti.fi/Metsalehti/Puunhinta/Koko-maa/
Männyllä hieman vähemmän.
Kiitos hyvästä linkistä, siinä on ainakin minulle uutta tietoa. Eli hyvin lievällä ensiharvennuksella saatiin eniten motteja. Johtopäätös on kuitenkin tämä:
”Energiapuuharvennus 8-11 keskipituudessa ei kannata ilman tukia,
edullisinta on kasvattaa hieskoivikko harventamatta 40-50-vuotiaaksi.”Tällä tavalla lopputulos on: ”3,2 m3/ha/v kuitupuuta + 0,9 t/ha/v energiapuuta”.
Tukkiakin voi yrittää:
”Varttuneiden hieskoivikoiden harvennusreaktio viittaa siihen, että tukkilaatuisten hieskoivikoiden harventaminen on kannattavaa, vaikka tutkimusaineistossa harvennus ei lisännyt merkitsevästi tukkikokoisen puun tuotosta.”
