Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Tarkoitatko, että kasvaisi, jos se raha olisi laitettu johonkin pankkitalletukseen metsän sijaan? Jos näin on niin en oikein ymmärrä miksi se pankkitalletus (joka ei toki ole riskitön) pitäisi tähän sotkea.
Minä haluaisin nähdä kuvaajan metsän pääoman tuotto%:sta 0 – 150 vuotta. Parametreiksi syötettäisiin tarvittavat tiedot kuten maapohja, lämpösumma ja puulaji. Löytyykö tämmöistä? Tämän tiedon perusteella kuka tahansa voisi koska tahansa verrata oman metsänsä sen hetkistä tuottoa johonkin muuhun sijoituskohteeseen, vaikka sitten siihen pankkitalletukseen. Ei tarvisi arvailla tulevaisuuden korkoja.
Luulisin, että puhumme nyt samasta asiasta: suhteellinen arvokasvu = pääoman tuotto. Menikö oikein?
Toki jos vieraalla pääomalla ollaan liikkeellä niin kannattaa laskeskella riittääkö pääoman tuotto% metsässä lainan hoitamiseen. Mahdollisesti pääoman tuotto%:sta joudutaan jopa tinkimään, jotta saadaan käteistä lainan maksuun (jos ei halua myydä metsämaata). Itse näkisin kuitenkin mieluiten laskelmia siitä miten saadaan paras pääoman tuotto%.
Investoinnin osalta tuon ymmärrän. Investoinnissa ei lähdetä siitä, että investoinnin kohde voitaisiin myydä kesken ”investointikauden” pois. Monet ajattelevat metsää samalla lailla.
Puhtaasti sijoittajan näkökulmasta noin ei voi kuitenkaan ajatella. Sijoittajan laskelmissa sijoituksen arvo kasvaa joka päivä kun puut kasvavat (eikä vasta hakkuupäivänä) ja siten syntyy sijoituksen tuotto%.
Hakkuita kannattaa kuitenkin tehdä usein ja voimakkaina tästä näkökulmasta katsoen, jotta metsään sidottu pääoma pysyy mahdollisimman pienenä suhteessa arvokasvuun. Näin hakkuut pitäisi optimoida, korko ei asiaan vaikuta.
Ilmeisesti tämä korkomalli lähtee siitä, että metsämaata ei ole mahdollista myydä ja ainoa mahdollinen tapa millä metsä tuottaa on tehdä hakkuita. Siinä se menee pieleen.
Varmaan malli on käyttökelpoinen silloin jos on ostanut metsät lainalla eikä aio koskaan myydä metsämaata. Tämä ei kuitenkaan läheskään aina ole tilanne.
Katsokaas viimeisestä Makasiinista sivulta 30 Jyrki Ketolan juttu. Siinä hän kertoo tarkkaan minkä kokoisia puut ovat kun hän tekee päätehakkuun ja perustelu on, että pääoman tuotto laskee tämän jälkeen. Koroista hän ei puhu mitään. Mainittuihin läpimittoihin en ota kantaa mutta ihan samalla tavalla ajattelen asiaa.
Kyselen tätä aina silloin tällöin. Aina tulee vastauksia mutta ne eivät toistaiseksi ole oikein menneet jakeluun:
Miksi metsään sijoitettaessa puhutaan nettotuoton nykyarvosta, reaalikorosta ja jopa korkovaatimuksesta kun muissa sijoituksissa puhutaan sijoitetun pääoman tuotto%:sta?
Toisinsanoen minusta mikään korko ei vaikuta harvennukseen millään tavalla vaan harvennus kannattaa tehdä silloin ja siten, että sijoitetun pääoman tuotto% maksimoituu. Metsän arvo kasvaa ja sijoitukselle tulee tuottoa joka päivä kun puut kasvavat, ei pelkästään silloin kun käteen tulee seteleitä. Näin kaikkien sijoitusten tuotto normaalisti lasketaan.
Lakitekstiä ja taulukot:
http://www.finlex.fi/data/normit/35513-asetus8-10fi.pdf
Tämä on kai voimassaoleva, löysin myös 2008 version, jossa oli erilaiset taulukot.
Lakiteksti ei mielestäni täsmennä käytetäänkö puun kaatamiskuukautta vai kuormauskuukautta mutta ymmärtääkseni pitäisi käyttää puun kaatamiskuukautta.
