Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
@Putte: Hyvä idea olisi tosiaan huomioida perintöverotus muuallakin mutta tässä ketjussa puhutaan puukaupan vauhdittamisesta, joten ehdotukseni pysyy voimassa myös ilman tuota perustelua. Perintövero pitäisi toki mielestäni poistaa kaikilta.
Kannatan myös tämänsuuntaista lähestymistapaa monimutkaisten verotus- ja vähennyskuvioiden sijaan.
Verovapaus on tässä maassa semmoinen kirosana, että siitä ei kannata edes unelmoida toistaiseksi.
Oma ehdotukseni on 25% vero kaikkiin puukauppatuloihin. Se olisi sopiva kannuste puun myynnin lisäämiseen. Tosin tällä hetkellähän kaupanteko taitaa olla enemmän ostajista kiinni.
Verotuksen keventäminen on perusteltua myös siksi, että myytävistä puista on usein maksettu jo veroa perintöverotuksessa ja/tai varainsiirtoverona.
500 miljoonan korvaus tietäisi Reijolle 19,5 miljoonaa. Sitten ei tarvi mopon vuokrahintoja enää niin tarkasti laskea 🙂
Noh, tähän on vielä matkaa, seuraamme mielenkiinnolla.
Hinnat on pielessä koska ne ovat 4 viikon keskiarvoja. Sama kuin meille kerroittaisiin vain 4 viikkoa vanhat pörssikurssit ja siltä pohjalta pitäisi päättää mihin hintaan ostaa/myy tänään.
Hesarin pääkirjoitus tietää missä vika vuodesta toiseen piilee:
”Puu ei liiku nyt riittävästi, koska metsänomistajien sijoitusperiaatteena näyttää olevan ”pidä ja unohda”, ei ”hoida ja myy”.”
Rahaston tuotonlaskennassa pitää tietysti huomioida hakkuutulojen lisäksi jäävän metsän arvo. Näin toimii ainakin Taaleritehdas ja tuskin mikään rahasto voi muulla tavalla toimia. Eli ulkopuolinen taho määrittelee metsäomaisuuden arvon kerran pari vuodessa. Rahaston tuotto on arvonmuutos + hakkuutulot mikä voi olla myös negatiivinen luku.
Ihan hyviä näkemyksiä yläharvennukseen (tosin JK on sitten eri juttu). Tuossa on vaan unohdettu se, että suuri määrä kiertoajan tukeista (jos siis lopuksi tehdään päätehakkuu) korjataan heikolla harvennushinnalla.
Jaha, olihan täällä jo juttua, jostain syystä poliittisella puolella!
http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Keskustelut/Aihe/Viestiketju/?topicId=2504
Itse olen aina ihmetellyt väitteitä JK:n tuottaman tukin paremmasta laadusta. Matti Kärkkäinen kirjoittaa mm. pienaukon reunapuiden laadusta uusimmassa Metsälehdessä. Ilmankin pienaukkoja erirakenteisessa metsässä alaoksilla on usein paremmin tilaa kehittyä paksuiksi.
Uusimmassa Makasiinissa on artikkeli, jossa todetaan kannattavuustutkimusten tulosten jakautuvan melko tasaisesti JK:n ja tasa-ikäiskasvatuksen hyväksi. Artikkelista:
”jatkuva kasvatus tuottaa enemmän tukkia pienemmillä kustannuksilla”
Pyrin luottamaan ammattilaisiin eli tässä tapauksessa tutkijoihin mutta väkisinkin tulee mieleen, että onhan varmasti huomioitu 10€ alhaisempi tukin hinta ja jopa kokonaan uudistuskulut kattava risujen ja kantojen myynti.
Ehkäpä joku tutkija voisi vastata?