Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Ilmeisesti tämä korkomalli lähtee siitä, että metsämaata ei ole mahdollista myydä ja ainoa mahdollinen tapa millä metsä tuottaa on tehdä hakkuita. Siinä se menee pieleen.
Varmaan malli on käyttökelpoinen silloin jos on ostanut metsät lainalla eikä aio koskaan myydä metsämaata. Tämä ei kuitenkaan läheskään aina ole tilanne.
Katsokaas viimeisestä Makasiinista sivulta 30 Jyrki Ketolan juttu. Siinä hän kertoo tarkkaan minkä kokoisia puut ovat kun hän tekee päätehakkuun ja perustelu on, että pääoman tuotto laskee tämän jälkeen. Koroista hän ei puhu mitään. Mainittuihin läpimittoihin en ota kantaa mutta ihan samalla tavalla ajattelen asiaa.
Kyselen tätä aina silloin tällöin. Aina tulee vastauksia mutta ne eivät toistaiseksi ole oikein menneet jakeluun:
Miksi metsään sijoitettaessa puhutaan nettotuoton nykyarvosta, reaalikorosta ja jopa korkovaatimuksesta kun muissa sijoituksissa puhutaan sijoitetun pääoman tuotto%:sta?
Toisinsanoen minusta mikään korko ei vaikuta harvennukseen millään tavalla vaan harvennus kannattaa tehdä silloin ja siten, että sijoitetun pääoman tuotto% maksimoituu. Metsän arvo kasvaa ja sijoitukselle tulee tuottoa joka päivä kun puut kasvavat, ei pelkästään silloin kun käteen tulee seteleitä. Näin kaikkien sijoitusten tuotto normaalisti lasketaan.
Lakitekstiä ja taulukot:
http://www.finlex.fi/data/normit/35513-asetus8-10fi.pdf
Tämä on kai voimassaoleva, löysin myös 2008 version, jossa oli erilaiset taulukot.
Lakiteksti ei mielestäni täsmennä käytetäänkö puun kaatamiskuukautta vai kuormauskuukautta mutta ymmärtääkseni pitäisi käyttää puun kaatamiskuukautta.
Jari Tervo: Sipilä päästetään vähällä
