Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Onko @tamperelainen kantanut kortensa kekoon omistamalla UPM:n osakkeita? Itselläni oli mutta myin pois ennen korona-pudotusta. Metsä Boardia löytyy vielä salkusta.
@Puuki: Mikäs on ongelma kantojen poistossa? Riippuu tietysti maapohjasta mutta normaalilla MT-OMT pohjalla vaikea nähdä kantojen poiston aiheuttavan merkityksellistä typpi/ravinnehävikkiä.
@mehtäukko: Olisi kiva nähdä sen hintainen palsta, jonka voi ostettuaan parturoida ja myydä eteenpäin niin, että koko hommasta jää voiton puolelle. Tämä ehkä onnistui joskus mutta tällä hetkellä en näe mahdollisuuksia. Joka tapauksessa minusta tuossakaan toimintatavassa ei ole mitään ongelmaa.
@Reima Ranta: Vaihtoehtoisia sijoituksia on aina olemassa ja kaikilla niillä on oma riskitasonsa. Ei siitä kauaa ole kun Metsä Group keikkui konkurssin partaalla.
Itselläni on Svea Ekonomilla rahaa 1%:n korolla talletussuojan turvaamana. Se on vähäriskinen mutta ei riskitön sijoitus. Lisäksi minulla on Metsäliiton osuuksia isommalla korolla ja riskillä ja kaikenlaisia muita sijoituksia. En ymmärrä miksi nämä muut sijoitukset vaikuttaisivat siihen miten metsää hoidan.
@Puuki: totta mutta siinä on siis kysymys arvokasvun optimoinnista. Pointti oli se, että tuottoa tulee myös niinä aikoina kun hakkuita ei tehdä. Tuoton voi realisoida joko hakkuilla tai metsätilan tai sen osan myynnillä.
Laskentakorko, korkokanta, korkovaatimus. Tällaisia käytetään syystä tai toisesta metsätaloudessa laskemaan taloudellista tuottoa. Lopputulos on, että tehdään näin jos korkovaatimus on 3% ja tehdään noin jos korkovaatimus on 5% jne. En ymmärrä tätä ollenkaan. Vaatimus on tietenkin mahdollisimman suuri tuotto sijoitetulle pääomalle. Sitä tuottoa syntyy aina kun puu kasvaa eikä hakkuilla ole mitään tekemistä sen kanssa. Hakkuu vastaa rahan pois ottamista korolliselta tililtä kun taas puun kasvu on se korko.
Kenellekään ei tulisi mieleenkään laskea säästötilin tuottoa sillä perusteella kuinka paljon sieltä nostaa rahaa mutta metsätaloudessa tämä on jostain syystä normi.
Löytyykö tutkimustietoa tai kokemusta kuinka hyvin JK:ssa pääsee tai ei pääse eroon näistä toimenpiteistä, jotka rasittavat avohakkuumenetelmän tuottoa:
– Maanmuokkaus ja (täydennys)istutus
– Taimikon heinäys
– Taimikon varhaisperkaus
– Taimikon harvennus
– Ennakkoraivaus
Olen ollut huomaavinani, että osa näistä kustannuksista unohtuu kun lasketaan jaksollisen menetelmän tuottoa. Vastauksena on usein, että tehdään itse, ei maksa mitään tai muut maksaa (kemera). Kumpikaan vastaus ei ole kestävällä pohjalla kun lasketaan toiminnan taloudellista kannattavuutta.
JK-fanaatikkojen mielestä mitään yllämainituista toimenpiteistä ei tarvita JK:ssa. Kuinka totta väite on?
Nythän olemme olleet ”onnekkaita” kun Venäjällä tilanne on mennyt yhä sekavammaksi eikä metsäteollisuudella ole suurta hinkua siirtyä sinne. Myöskään puun ostamiseen Venäjältä ei voi luottaa, puut voivat vaikka jäädä rajalle koska tahansa jostain keksitystä syystä tai niille tulla 100% vientitulli.
Nämäkin asiat voivat joskus muuttua vaikka muutosta ei tällä hetkellä ole missään määrin näköpiirissä.
