Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Kuten @Gla totesi niin eikös NNA:ta käyttämällä uudistus kannata aina jättää tekemättä? Jos jotain puita tulee niin investoinnin (0€) tuoma korko on ääretön.
Viimeisin puukauppasopimukseni sanoo näin:
”Varastoalueen vuokrasta ja tienkäyttökustannuksista vastaa: Myyjä”
Tällä viitataan kai lähinnä siihen, että esim Metsähallitus perii teiden käytöstä m3/km taksaa.
Lisäksi sanotaan näin:
”Ostajan on korjattava rikkomansa aidat ja tiet ”
Eikös tämä tiheä siemenpuuasento ole jatkuvan kasvatuksen menetelmä? Maanmuokkaus ei käsittääkseni kuulu JK:n periaatteisiin eikä se muutenkaan olisi hyvä asia kun siemenpuita ei ole tarkoitus poistaa pikapuoliin, juuret katkeilee ja laho leviää.
@Mettämakuri tarkoitan karjankasvatusta yleensä. Maatalous on maailmanlaajuisesti suurempi kasvihuonekaasujen päästäjä kuin liikenne ja tämä johtuu lähinnä karjankasvatuksesta.
Navetassa biokaasuja ehkä pystytään ottamaan talteen ja hyödyntämään. Mutta minusta eläinten pitää saada olla vapaasti ulkona eikä häkissä koko elämäänsä. Kasvispainotteinen syöminen on ilmasto- ja eläinsuojeluteko ja tähän pitäisi myös valtiovallan tuki- ja veropolitiikalla rohkaista.
Pari vuotta sitten kun olin tekemässä puukauppaa niin ostaja totesi, että tie pitää sorastaa ennenkuin siinä voidaa puutavaraa sulan maan aikana ajaa. Ostajan vastuulla lienee esittää tällaiset vaatimukset ennen kauppaa. Hän oli ihan oikeassa, tie sorastettiin alkukesästä ja kustannukset jaettiin tien varressa metsää omistavien kesken normaaliin tapaan.
Oma hakkuuni ja puutavaran kuljetus tehtiin alkusyksystä ja tie kesti hyvin. Sitten MHY:n korjuupalvelu tuli naapuripalstalle marraskuussa. Ajokone ajoi noin 150m pätkää metsätietä edestakaisin hyvinkin kosteissa keleissä. Meinasin jäädä takavetoisella autolla mutaan jumiin kun kävin paikalla. En tiedä mitä naapuri olisi tehnyt mutta otin yhteyttä MHY:een ja hoitivat tien esimerkillisesti kuntoon seuraavana kesänä, toivat mursketta jne.
Päästöongelmat on tosiaan jo pitkälti ratkaistu, pitäisi vain toteuttaa. EU ja Suomi ajavat kaksilla rattailla muka ajamalla päästövähennyksiä ja samalla tukemalla eniten kasvihuonepäästöjä aiheuttavaa toimintaa kuten karjankasvatusta.
Kuusikon ei-talviharvennuksen ongelmat, jotka saattavat aiheuttaa lahoa:
1. Kantokäsittelyn epäonnistuminen
2. Ajokone painuu ja katkoo juuret
3. Runkoihin tulee korjuuvaurioita
Onko muita? Mitä ovat teidät kokemuksenne näistä? Tässä omani:
1. Kantokäsittelyaine peittää usein vain luokkaa 40% kannosta
2. Jos ajoura menee yhtään pehmeämmästä paikasta niin ajokoneen painumista on vaikea välttää. Havuja ei tule riittävästi eikä niitä levitetä tarpeeksi tasaisesti.
3. Näitä tulee aina, aika vähän kuitenkin omalle kohdalle toistaiseksi.
Korona-pandemia on ilmeisesti vaan lisännyt metsärahastojen suosiota, ihmiset kokevat ne turvallisiksi sijoituksiksi.
Mitäs sanoo NNA-laskelmat harvennuksista kun käytetään 6-7,5% (pääomabonuksen kanssa vielä enemmän) laskentakorkoa? Eikös tuo Metsäliiton osuuksien korko ole juuri se vaihtoehtoisen vastaavariskisen sijoituksen korko, jota NNA:ssa pitää käyttää.
Onko missään mahdollisimman pitkää historiaa Metsäliiton maksamista koroista?