Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Vaihdatko sitten sellaiseen osatajaan, jolla ei ole hintatakuuta? Käytännössä vain kahdella on ja vaatii niiltäkin tietysti sopimusasiakkuuden. SE:llä hintatakuu on vain platina-tasolla.
MG vertaa siihen mitä on itse maksanut samanlaisista leimikoista samalla alueella. Tai ainakin näin meille kerrotaan. Taisi olla juuri MG:n kanssa tehty kauppa, jonka hintatakuu tuotti rajun pettymyksen Puuntuottaja-tubettajalle.
Itse tein viime kuussa kaupat parhaan tarjouksen tehneen ostajan kanssa ilman hintatakuuta.
MHY:n arviot ovat varsin kyseenalaisia monestakin syystä: käytetään vanhaa puun hintaa, arvotaan jostain kokonaisarvon korjaus ilman mitään laskelmaa tai perusteluja. Mutta suuntaa-antavasti sitä voi käyttää siten, että katsoo Hannun hintaseurannasta alueen markkinahinnan (hintakerroin * summa-arvo ilman korjauksia).
Toinen kysymys kuten olet jo maininnut tietysti on, onko markkinahinta sijoitusmielessä järkevällä tasolla. Yhteismetsän tapauksessa tulee mieleen, että onko kyseessä jo omistetun tilan naapuri, jolloin on perusteltua maksaa enemmän.
Minä olen tänä keväänä istuttanut kahdella kuviolla muokkaamattomaan maahan. Muokkaaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin arGrow, joten tämä on erittäin hyödyllistä tietoa.
Luke ei kuitenkaan tutkimuksessaa istuttanut muokattuun tai muokkaamattomaan maahan vaaan kukkaruukkuihin. Silti Luken tutkimuksen sivun 5 graafeissa näkyy, että arGrowlla lannoitetut taimet kasvoivat paremmin kaikissa vertailuissa (kuusi, mänty, muokattu, muokkaamaton). Paras vaikutus oli männyllä muokkaamatonta maata jäljittelevässä kukkaruukussa.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/554073/Luoranen_et_al_2023.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vastaamatta kysymykseen muistutan, että metsäsijoituksen tuotto muodostuu kahdesta asiasta:
1. Metsätalouden tuotto (puun kasvu miinus kulut)
2. Kiinteistösijoituksen tuotto (tilan markkinahinnan vaihtelu)
Jos oikeasti haluaa seurata sijoituksensa tuottoa niin pitää seurata molempia. Kohta 2. tosin sisältää kohdan 1. tuoton osuuden mutta ei kuluja.
Kyse ei ole typen määrästä vaan muodosta. ArGrown tapauksessa typpi on aminohapossa nimeltä arginiini. Se saattaa toimia paremmin kuin typpi jossain muussa muodossa. Mutta olisi hyvä tehdä tutkimus, jossa verrataan arGrowta johonkin perinteiseen typpilannoitteeseen.
ArGrowta kai pidetään enemmän stimulanttina kuin lannoitteena.
ArGrow vaikuttaa erityisesti juurien kasvuun. Syystä tai toisesta Luken tutkimuksessa taimet on istutettu kukkaruukkuihin, jotka estävät juuriston leviämisen.
Metsää ei kasvateta kukkaruukuissa. En tiedä mikä idea tuossa oli mutta jos halutaan tutkia taimien kasvua uudistusalalla niin ne taimet pitäisi istuttaa uudistusalalle.
