Olen teroittanut aina päivän päätteeksi. Hyvin leikkaa silti. Toistaiseksi ei ole ollut ohutta varpua, se saattaa vaatia terävämpääkin terää. Ensi tai seuraavana kesänä sitäkin on tarjolla…

Rane on tavallaan oikeassa. Mutta jos sijoitusmuotojen verotusta haluaa kokonaisuutena miettiä, niin kasvanut puusto verotetaan kuitenkin pääosin kertaalleen pääomaveroprosentilla. Kun palsta myydään, ja hakkuu on kaupan jälkeen, niin silloin puunmyyntivero kohdistuu ostajaan hakkuukypsän puun osuudelta. Myyjä puolestaan säästyy tältä osin pääomaverolta vaika puu nostaa kiinteistön myyntihintaa. En tosin muista kuinka tuo vaikuttaa myyntivoiton verotukseen, jos myyjä on ostanut palstan…tuleeko sieltä jotenkin tuplaveroa? Mitä enemmän puuarvoa, niin ostajalle se lisää myyntivoittoa, ja ostajalle vähentää. Valtion kannalta plus miinus nolla.?

Metsävähennys miedontaa tätä efektiä. Jos taas myy palstan edelleen, niin metsävähennys kostautuu.

Jos kahden sahan taktiikan ottaa, niin toinen voi olla järeämmän puun saha, ja toinen kevyempi. Sahaa sitten ensisijaisesti sillä mikä sopii kuhunkin työmaahan.
Jos palsta on kaukana, tai homma on saatava tehtyä ehdottomasti tiettyyn päivään, niin 2 sahaa hyvinkin perusteltua. Itsellä oli aikanaan kaivuri tulossa tientekoon seuraavalla viikolla ja kotoa 400km suuntaansa palstalle, niin lievästi sanottuna huolestutti sahahäiriöt tielinjan teossa. Marraskuussa ei juuri muuta syytä mökkeilyyn enää ollut.

Kuulemma msahaa jossain päin sanotaan ”kyykkymotoksi”.

Totta, googlaain turhan hätäisesti. Täsmälleen vastaavaa sisarmallia ei ole.

Motokuskin kannattaa rauhoittua. Ja jos keskustelu on mielestäsi turhaa, kuten totesit, niin voi pysyä sivussa. Kaikki meistä eivät ole tämän ”yhteisen” sopimuksen linjoilla ja haluavat keskustella aiheesta. Mutta, jos väitteeni siitä että juuri metsästysjärjestöt halusivat kantaa ylös, ja esim liikenneturvallisuusjärjestöt alas, niin mielelläni otan tietoa vastaan suunnaltasi. MTK on itselle mysteeri, mitä he ajavat, jäsenet istuvat usein kahdella pallilla.

Tuo on yleinen argumentointitaktiikka, että otetaan pohjaksi maksimikanta, ja sitten todetaan kantaa rajoitetun. Hesarissakin oki joku kuukausi sitten artikkeli, että kanta ”romahtanut” lisääntyneen metsästyksen vuoksi. Jos taas verrataan kultaisen 70-luvun kantaihin, kannan ”rajoitus” joutuu ihan eri valoon, ja kanta on suorastaan ”räjähtänyt”.

Työkaverini ajoi aikanaan moottoripyörällä hirveen. Halvaantui ja tyttökaveri kyydissä kuoli. Luulen, että heidän perheessään näitä ”siedettäviä” hirvivahinkoja ei tunneta. Motokuskin logiikalla tietysti kannattaa myydä auto ja lopettaa valitus, kyllä uusia autoilijoita tulee tilalle.