Käyttäjän päin_mäntyä kirjoittamat vastaukset
-
Sellainen latvomaan kykenevä zeppeliini olisi älyttömän kallis, häiriöherkkä ja vaatisi jatkuvaa huoltoa ja vaikka itsessään automaattinen olisikin. Ja latvottu metsä olisi törkeän ruman näköinen eikä kuitenkaan kunnolla harvennettu. Eikö fiksumpi lähestymistapa olisi laittaa pieni kamerakopteri metsän päälle pörräämään, ja se kamerakopteri ohjaisi taimikossa mönkiviä pikku hakkuurobotteja jotka hoitaisivat harvennushomman? Kamerakopteri ei paljon maksa jos sattuu tippumaan, ja voi vielä olla korjattavissa. Zeppeliini kun tippuu harvesterinsa kanssa siinä tulee täystuho.
Olettaen että tukin minimi latvaläpimitta nousee ehdotetut 4 – 5 sentillä nykyisestä, vaikuttaako tämä jollain tavoin metsänkasvatuksen suosituksiin? Esimerkiksi olisiko järkevää myöhäistää päätehakkuuta, harventaa runkotiheyttä, tai siirtyä jatkuvaan kasvatukseen jossa poimitaan vain suurimmat puut?
Aloituksen skenaariossa ei ole kyllä pätkän vertaa järkeä, että puun myyjä joutuisi maksamaan puunostajalle siitä hyvästä että luovuttaa puutavaraa ostajalle. Parempi vaihtoehto on ottaa raivaussaha kouraan ja kaataa ne harvennettavat metsään, tai jättää koko metsä luonnon hoidettavaksi, varmaan kumpikin vaihtoehto tuo metsänomistajalle paremman tuoton. Rahanmeno on aina rahanmenoa, ja jos mahdollinen tuotto on odotettavissa vuosikymmenien päästä niin hommassa ei paljon liiketaloudellista järkeä löydy.
Meikäläisellä kolme vuotta sitten kerätty ja metsäfirmalle myyty energiapuupino yhä odottaa hakijaansa parhaalla lanssipaikalla tien varressa. Kerätessä oli jo paljon lahoa puuta joukossa, joten arvelen että ei enää puutavara-autolla ole pois kuljetettavissa, varmaan kippilava ainoa kuljetusväline jolla tavara pysyy kyydissä eikä varise tielle. Onko siinä mitään rajaa miten pitkään firma saa seisottaa pinoaan toisen maalla?
Meilläpäin on runsaasti ns. laukonpeuroja, mutta en ole koskaan kuullut tai itse havainnut niiden aiheuttavan kuusen tai minkään muunkaan puulajin taimikkovahinkoja. Olettaisin, että ne ovat tässä suhteessa harmittomia. Vahingot rajoittuu lähinnä peltoviljelyksiin.
Paikkakunnalla oli metsänomistaja innostunut istuttamaan tammen taimia avohakkuulle. Jokaisen taimen ympärillä oli jonkinlainen verkosta kyhätty suojaputki. Aika monta vuotta ne taimet niissä tötteröissä kituuttelivat, mutta liekö nyt enää montaakaan jäljellä. Jotenkin säälittävältä ja työläältä vaikutti koko touhu, mutta tietty se oli jonkinlaista kokeilua vaan. Luontaisesti uudistunut metsä lopulta valloitti koko alan.
Miksi MHY:n tulonhankinnan pitää perustua jäsenmaksuun? Eikö olisi selkeämpää, että niiden tulonhankinta perustuisi pelkästään myytyihin palveluihin niinkuin muillakin firmoilla?
Nythän metsänomistaja maksaa saman hinnan käytti palveluita tai ei. Ja aika paljon on niitä jotka takavuosina ovat maksua maksaneet mutta eivät mitään vastinetta firmalta saaneet.
”Millainen ongelma Fiskarsin kaatovänkärin käytössä on? ”
Kaatovänkärin kärjessä on se pieni muutaman sentin mittainen kärkiosa millä puuta pitäisi kammeta nurin. Se kärki vaan on niin onnettoman pieni ja lyhyt nysä ettei siinä riitä momenttia vähänkin isomman rungon kumoamiseen.Pari metsurinkypärää, jotka ei sitten millään tahdo pysyä päässä, ovat enempi työturvallisuusriskejä kuin suojavarusteita.
Sitten on Fiskarsin valmistama kaatorauta jolla ei varmaan närettä suurempaa nurin saa.
Mitenkä on, jos tuon ensiharvennuksen tekisikin niin että kaataisi harvennattavat puut moottorisahalla niille sijoilleen ja jättäisi tyystin korjaamatta? Ei tulisi kasvutappioita ensinkään. Jos kasvutappiot huomioi niin onko ensiharvennuksen puunkorjuu lainkaan taloudellisesti kannattavaa?