Käyttäjän Pähkäilijä kirjoittamat vastaukset
-
Mikäli tarjolla on aggregaattisähköäkin niin kannattaa silloin hankkia ilmankuivain myös. Se toimii lämpöpumpun lailla (kompura tuottaa 2 kertaa enemmän lämmintä kuin ottaa sähköä) ja samalla kuivattaa muutaman litran yössä sisäilmaakin. Laitteet ottavat parisataa wattia joten pikkuagregaatilla pyörivät ja tehoa riittää vielä muillekin laitteille.
Kuivempi sisäilma parantaa kummasti oleskeluviihtyvyyttä.
Täällä on vakavasti harkinnassa salametsästyksen aloittaminen ensi talvena mikäli parin viime vuoden ajan tapahtunut kehitys jatkuu tänäkin syksynä.
Asunnon ympäristössä on paljon taimikkoa ja hirvet vierailevat talvisaikaan enemmän kuin kerran tai kaksi. Syksyllä sitten huomaa ettei pihamaalla ehdi olemaan minuuttia pitempään kun ensimmäinen hirvikärpänen alkaa kaivautumaan kohti päänahkaa. Minulle ei vielä ole tullut pahempia ongelmia hirvikärpäsistä mutta tuttavapiirissäkin on ihmisiä joiden pitää rajoittaa syksyisin liikkumista kun saavat pitkään märkiviä haavoja hirvikärpästen puremista.
Ainut keino hirvikärpäsongelman hoitoon taitaa olla edelleen hirvikannan reilu harventaminen. Samalla se on ainut keino kait pysäyttää Suomen kuusikoituminen entisestään.
http://www.nettikone.com/kontit-ja-sailiot/tyomaakopit
nuo olet varmaan jo selannut? Jos parakin meinaa pysyvästi jonnekin jättää niin samantien sille kannattaa tehdä oma uusi katto päälle vesivahinkoja estämään ja kaunistukseksi 🙂
http://www.co2footprint.fi/hakkuuhinnasto.htm
tuosta löytyy yhdeltä yrittäjältä korjuuhinnasto netistäkin.
EDIT
kun kyseessä on hehtaarin aukko – kokoluokassa yli 150 mottia kuitenkin ja tien vieressä kyllä sen saa pystykauppana myytyä varmaankin suurimmassa osassa Suomea. Itse ei kannata aukkoa tehdä hankintana.
Lammastalouden lisääminen Virossa on hankalaa alueen vahvan susikannan takia ja sen takia heillä onkin käytössä noin 100 kaatolupaa vuosittain.
Pari pykälää etelämmässä olin itsekin tänä kesänä retkeilemässä. Yhdellä camping alueella oli isännällä ollut aikaisemmin parikymmentä hehtaaria mansikkaa jota oli myynyt Valiolle. Enää ei Liettuassa kannata kuulemma kilpailla Puolalaisten kanssa heidän halvemman työvoiman takia. Isäntä puhui muutaman sanan suomeakin, oli vieraillut aikaisemmin Suonenjoella useamman kerran ja omenapuumetsässäkin kasvoi punaista kanelia ja valkeaa kuulasta.
Vaan maan ja metsän hintaan kun päästiin meni asia mielenkiintoiseksi. Hyvällä peltomaalla saa kuulemma noin 1000€/ ha mutta tukkipuu maksaa 150-200€/ m3. Hänellä oli oma saha ja puolensataa työntekijääkin
http://www.versdeko.lt/index.php?lang=en
kertoi keskittyneensä enemmän käsityöalalle ja Tanskan & Saksan markkinoille.
Matkailu avartaa – niin näkemyksiä kuten lompakkoakin 🙂
n-merkki kirjoitti
”Miten ne tuolla muualla pärjää ilman niitä ? Saksassakin ne on jo lopetettu lähes kokonaan.”Pari tuttua on motoa ajamassa Saksassa ja aukkoja ne tekevät pääasiassa noin 40 vuotiaisiin kuusikkoihin. Pitempi kasvukausi ja roudan puute tekevät turhan haasteelliseksi kuusikkojen kasvattamisen harsimalla…
EDIT – ja kalusto on yleensä pykälää järeämpää kuin täällä pohjolassa.
Kalliimmaksi menee elämä. Kohta autoilu on kaupunkiajoa… Paikallisesta kylätoimikunnastakin tulenee sitten kaupunginosayhdistys. Siihen ne muutokset taitavatkin jäädä, itselle on ihan sama missä kunnanvirasto sijaitsee kun ei siellä ole tullut käytyä muutenkaan. Asiat on pystynyt tähänkin asti hoitamaan puhelimella ja sähköpostilla.
Metsänomistajan/ omistajien kannattaa oikeasti miettiä myydäkö raaka-aine eteenpäin vai myydäkö käyttäjälle lämmintä vettä. Kehitysmaat yleensä myyvät raaka-aineita eivätkä jalosta tuotteitaan itse.
Tosin jos alkaa kaupallisesti vettä lämmittämään sitä tarvitsevalle on klapi turhan pitkälle jalostettu tuote. Kun pikkuisenkin kartoittaa lähiympäristön suurempia kiinteistöjä ja jättää välistä kohteet joita lämmitetään kivihiilellä tai turpeella – keskittyy maakaasulla ja öljyllä lämmitettäviin kohteisiin voi kohtuullisen matkan päästä ainakin Eteläisemmässä Suomessa löytää sopivan kokoisen kohteen.
Sitten vaan laskemaan, esimerkkinä maakaasu 45 ja raskas polttoöljy 65.7 €/MWh (3 kk liukuva keskiarvo). Lämpötalousyrittäjän ei tarvitse tuottaa energiaa edullisemmin jos laitteisto on hänen (indeksilaskenta erikseen) ja vähintään 10 vuoden sopimusta tarjoamaan jolloin laitteiston hankintojakin voi suunnitella.
1 m3 puuta = 2 MWh ja koivua 2.5 MWh.
http://www.metla.fi/tapahtumat/2012/bio-loppuseminaari/pdf/BIO_19-4-2012_05-Niemisto.pdf
Harventamaton hieskoivutiheikkö
Pari vastaavaa äänitorvea ajastimella ja akulla varustettua olen havainnut. Talvisaikaan ainakaan hirvien jälkien perusteella ei noilla liene enempää vaikutusta ollut vaan hirvet tottuvat meteliin.
Toisaalta eihän ongelman maton alle lakaisu ongelmaa poista. X määrä hirviä syö aivan yhtä paljon taimia oli niitä piippareita tai ei. Vaikka niiden paikka vähän vaihtuisikin ei tuhot siitä mihinkään vähenisi.