Käyttäjän Pähkäilijä kirjoittamat vastaukset
-
No selkeestihän sitten tipu on poiminu Tanelin marjat, monenlaisia visertäjiä sitä pensaista löytyykin…
Täälläkin parikin pahantuulista isäntää on tullut tavattua ketkä kiroilevat ulkomaalaisia poimijoita vaikka itse eivät ole vuosiin marjoja metsästä keränneet. Normaalia kateutta, vaikka itse ei tarviaisikaan niin ei toisillekaan niitä saa antaa…
Viikonloppuna muutaman puolukkakankaan kiertelin ja ihan riittävästi omiksi tarpeiksi siellä puolukkaa oli tarjolla. Pari ämpärillistä irtosi keposesti ja muutamakymmentä hirvikärpästä pääsi samalla reissulla hengestään.
##### kuitupuunkasvattaja kirjoitti
Mielenkiintoinen tutkimus, kaipaisin joihin kuviin hiukka lisäselvennyksiä, mutta näyttää siis siltä, että hieskoivu on laiskan kasvattajan puulaji. Kasvata tiheässä, niin saat enemmän.#######
Bioenergia 2/2012 sivuilla 8-10 on kuvatekstejäkin enemmän. Nettiversion alkukuvissa ensimmäisestä kuvasarjasta
TAIMIKON HARVENNUS
”Taimikonharvennuskohteet perustettiin keskipituudeltaan 3-8 metrisiin ja energianharvennuskohteet 8-11 metrisiin koivutihekköihin (5000-30 000 kpl/ha). Harvennusvaihtoehdot olivat voimakas (650-1000 kpl/ha) ja tavanomainen 1100-1500 kpl/ha) sekä lievä, hyvin lievä ja harventamaton, joissa jäävä runkoluku riippui lähtötiheydestä. Tutkimuksessa tehtiin eriasteiset harvennukset joko 3-7 metrisissä taimikoissa, 8-11 metrisissä energiapuukoivikoissa tai 12-15 metrin korkuisissa ainespuukoivikoissa.
AINESPUUN HARVENNUS
”suurimmalla osalla kuitupuuharvennuskohteista taimikonhoito oli tehty aikanaan tiheyteen 2000-2500 kpl/ha”
Loppukuvista se vasen
”Maisema ja monikäyttö puoltavat hieskoivikon harventamista. Alikasvosten hyödyntäminen edellyttää koivikon harventamista ja tukkilaatuisen hieskoivikon harventaminen hyvällä kasvupaikalla kannattaa myös taloudellisesti”
ja oletettavasti se oikea alempi – kun kyseessä ei ole ihan sama kuva
”tutkimuksen lopussa taloudellisesti edullisin kiertoaika (40-60 vuotta) oli jo saavutettu tai ohitettu lukuunottamatta nuorimpia, taimikkovaiheessa perustettuja kokeita”
Satakunta poimijaa on tällekin alueelle majoittunut, tai ainakin oli kun vanhan kyläkoulun urheilukentän olivat kunnalta vuokranneet käyttöönsä. Joissain siemenpuumännikköauokoissa taitavat tehdä suurkerureilla samalla taimikon varhaisperkauksenkin, sirkkataimet ainakin nousevat ylös.
Sen verran mitä omiin tarpeisiin on marjoja tarvinnut on ne saanut tänäkin vuonna kerättyä ihan yhtä helposti kun aikaisemminkin että ei ainakaan omalle kohdalle ole haittaa ollut ulkolaisista poimijoista.
###########Mitäs puhetta se on muuten , että tarjotaan yhtä korjuukertaa lisää metsän käsittelyyn koneellisen nuoren metsän kunnostuksen nimikkeellä? Taimikosta ronkitaan risut kokopuuna yleensä kesäaikaan , tehdään työn vaatimat väljät ajourat jo taimikkoon eikä raiteisiin tule risukaan########
Rääseikköharvennuksista tuli viime vuonna 3 miljoonaa kuutioa energiapuuta, 40% koko energiapuukorjuumäärästä. 70-80% puusta kerättiin juurikin energiapuukuvioilta ja loput yhdistelmäkorjuuna. Toisaalta tuollaisilla kuvioilla ei tarvitse tehdä ensiharvennusta vaan metsä otetaan suoraan II harvennusasentoon.
Mutta energiapuunkorjuu tarvitsee leveämmät ajourat normiharvennukseen verrattuna, kokorunkona otettu ja oksat tulevat reilusti pankkojen yli, samoin peräylitys on reilumpi kun puut ovat usein 6-7 metrisiäkin.
http://www.metla.fi/tapahtumat/2012/bio-loppuseminaari/pdf/BIO_19-4-2012_05-Niemisto.pdf
Hieskoivikon kasvattamisesta tehty Metlan tutkimus.
Kellfrillä 7 tonnin ja Japalla 5.6 tonnia työntövoimaa. Ristikkoterälle tuollainen 5 tonnin työntövoima on liian vähän jos vastaan tulee vähänkään okseisempaa puuta tai kuivaa kuusta vaikka tekeekin vain puolen metrin mittaista tavaraa, kokemukset tosin eivät ole kummastakaan aloittajan kysymästä laitteesta vaan Hakki-Pilkkeen 2x klapikoneesta jossa on 5.5 tonnin työntövoima valmistajan mukaan.
Japa ilmoittaa sylinterin halkaisijaksi 60mm ja Kellfri jättää kertomatta. 60mm on hyvä halkaisija männälle jos tarvitsee tehdä oksaisempia puita, tokihan se hidastaa silloin käyttöä jos hydrauliikan tuotto ei ole kummoinen.
Jos pientä harvennuskonetta tahtoo niin Harverilla sitten puimaan suoraan kyytiin ja puutkin saa samalla siirrettyä pois kun ”urattomasti” työskenetelee.
Muuten harvennuksille on hyvä jos kuljettaja näkee saman linjan missä nosturikin kulkee jolloin Komatsu tai Eco-Log täyttää nuo kriteerit. Tosin nosturi samalla rungolla kopin kanssa ei ole taas kaikista tasaisin kyydinantaja. Puomin pituus on se 10 metriä ja silloin alustakoneelta tarvitaan massaa riittävästi.
Ketkä tahtovat pieniä lyhytpuomisia motoja harvennuksille unohtavat että puolet havuista jää haamu-urille eikä tule ajokoneen alle. Pieniä ajokoneita kun ei kuitenkaan ole työkäytössä meidän maassa kun muutamia kappaleita on urat tehtävä ajokonetta ajatellen ja siinä ei moton massalla ole niinkään merkitystä. Millekään Vimek + Vimek ketjulle ei löydy maksajaa kun kustannuksien ja pienen liikevoiton mukaan taksan laskee.
Mikä menis 300 000 tonniin, koko yksikkönä Tervasaari. Yksittäisinä koneina Jämsänkosken PK5, Kaukaan PK1, Raumalta PK1 tai PK2. Kaukaan PK1 noista vanhimpana koneena lienee tähtäimessä.
Metsänpoika,
suurin ongelma on maailmanlaajuinen ylituotanto paperituotteista, vaikka puu tulisi ilmaiseksi tehtaalle ei se tilannetta parantaisi…
Sinänsä aivan hyvä mitä pitemmälle puuta saadaan kotimaassa jalostettua, sen parempaa hintaa lopputuotteesta saa myydessä sen eteenpäin eikä anna tässä suhteessa oman kateellisuuden haitata jos joku toinen siitä leipänsä saakin.Toiseksi paras vaihtoehto on käyttää puu veden lämmitykseen, etenkin jos sillä voi korvata tuontipolttoaineita jää kaikki eurot kotimaiseen kiertoon.
Biodieselpuolella näyttää tökkivän kun puukauppakartelliosapuolet ovat vetäytyneet projekteista kun eivät taida olla kelvollisia EU:n NER300 rahoitukseen.
edit – typo korjattu
A Jalkaselle,
”KVG”
Tuosta Puun takaisen viestistä kun testimielessä kopion tekstinpätkän
#metsäyhtiö UPM ovat tutkineet pohjaveden ravinnehuuhtoutumia viiden vuoden ajan#
ja tein sillä Google haun löytyi samantien 0.1 sekunnin jälkeen tämä
http://yle.fi/uutiset/kantojen_nostaminen_vahentaa_ravinteita_pohjavesissa/6283267
tekniikkaahan meillä on ympärillä, taito hyödyntää sitä usein puuttuu.
Edit
kotitehtävänä, kokeile hakua #erikoistutkija Eero Kubin# ja löydät itsesi Metlan sivuilta hankkeesta 3475