Käyttäjän Pähkäilijä kirjoittamat vastaukset
-
Jos Suomessa korvataan edes kivihiili ja maakaasu bioenergialla haukkaa se 40 miljoonaa mottia puuta vuodessa. Sähkön suhteen olemme olleet tuonnin varassa kautta aikojen eikä edes joskus valmistuva uusin Olkiluotokaan sitä miksikään muuta.
Vaikka sähkönkulutus jossain vaiheessa vähenisikin alkaa vanhemmat reaktorit tulla käyttöikänsä päähän ja sähköntuotto vähenee joka tapauksessa.
Näytti koura olevan näytillä KoneAgrian ulkokentälläkin eilen.
Eiköhän tuet ole saatu hyväveliakselille kukkaisrahaston siunauksella…
http://www.kotinet.com/jarmo.raudaskoski/tervanpoltto.htm
jos tervaksista tekee miilun niin tuossa on hyvä kuvasarja teksteineen miten tynnyrillinen hiiliä syntyy.
Hiilissä on lämpöarvo kilolle kolminkertainen polttopuuhun verrattuna, toki prosessissa on puolet puun energiastakin mennyt alkutilanteeseen verrattuna.
EDIT – linkkeihin tulee edelleen välilyönti, tuossa linkissa katso että sukunimi raudaskoski on kirjoitettu yhteen. Ohjelman bugi katkaiseen yhteenpötköön kirjoittaman tekstin 36 merkin jälkeen?
Harratelija kirjoitti
Perhana, että näyttää komealta, kun on kolme viestiä peräkkäin 🙂
###############################eikös tuo olisi helpompaa muokata viimeistä viestiä etenkin kun kukaan ei ole siihen vielä ehtinyt vastaamaan kun kirjottaa uutta??
Toki yksinpuhelulla saa aikaan enemmän vastauksia viestiketjuun 🙂
Sertifiointi on työllistänyt monta byrokraattia – onkohan sillä muita seuraamuksia ollutkaan…
Kuusinen kirjoitti
Ensiharvennukselle ei kannata päästää päätehakkuukonetta tai edes vähän pienempää konetta, vaan mielellään ensiharvennuksille tarkoitettu harvesteri.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤Aiheesta on keskustelu useinkin. Mutta Suomessa ei ole yleensäkään varsinaisia päätehakkuukoneita käytössä (lue maassamme on päätehakkuiden litrakoko sen verran pientä ettei mallistojen suurimpia konemalleja ole kun yksittäiskappaleita).
Normaalit yleiskoneet kulkevat vielä 4 akselisella lavetilla eli paino pyörii 20 tonnin paikkeilla riimuineen.
20 tonnia renkaiden päällä on pienenlaisesti kun normaalit ajokoneet on 15 tonnin paikkeilla riimuineen ja siihen lyödään päälle vielä yli 10 kiintoa tuoretta puutakin kyytiin. Niillä kuitenkin ajetaan useammankin kerran samaa uraa pitkin.
Laitoin lukijoiden kuviin ”Ruotsin mallin” jossa soratiellä bongattu montakin varastopaikkaa puille – pistotiet oli tehty kääntöpaikkoineen ja ”kelirikkokelpoisiksi”.
Rane kirjoitti
Tuossa viimeisen linkin koneessa ja vaikkapa Ramecissa on se perusvika että työaikaa käytetään puun poimimiseen pinosta jolloin ehkä sinänsä hyvä klapin teon automatiikka menee hukkaan.
##############################Näyttäs tuossa Hytarissa takaterät olevan karsintateriä eli turhaan niitä puita pinoon erikseen tuomaan vaan metsässä nilkasta poikki mölysahalla ja sen jälkeen kouralla kiinni niin hoituu karsinta, katkonta, pilkonta ja metsäkuljetus yhdellä kertaa.
Nokan videossa jostain kumman syystä on ”väärä kärry” laitettu traktorin perään. Suoraan lavallehan nuo olisi pitänyt pätkiä.
Näyttäähän tuo puunteko hitaalle sykesyöttöisillä laitteilla mutta kannolta klapiksi kokonaisaikaa eri työvaiheiden kesken ei liene metsätehokaan tutkinut?