Käyttäjän Pähkäilijä kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 771 - 780 (kaikkiaan 907)
  • Pähkäilijä

    Uittokalustosta tilasin muutaman rullan muovinauhaa. Lienee ensi viikon projektia vetää sitä pitkin mettää.

    Pähkäilijä

    Jossain lienee tutkittu minkä verran enemmän ravinteesta on hyötyä ensimmäisen kymmenen vuoden aikana jos ne heinät käy pari kertaa vuoteen niittämässä, vai riittääkö maassa ravinteita riittämiin muutenkin.

    Viimeinen kuusikko minkä täällä olen istuttanut kymmenisen vuotta sitten teetti aivan riittämiin hommia, ensin heinäämisen kanssa ja 3 kertaa olen sen raivannut. Viime kesänä viimeisen kerran. Tuohonkin kohteeseen olisi saanut lehtipuumetsän tekemättä mitään ja nyt voisi hoitaa sen pariin tuhanteen runkoon.

    Yksi ensi kesänä 8v täyttävä aukko tulee ensiraivaukseen ensi kesänä – noin 2000 runkoon ja katsotaan miten siellä on eri puulajit pärjänneet, hirvituhoja kun ei enää tänä talvena ole näyttänyt vielä ainakaan kohdalle osuvan. Tuohonkaan ei kuusta voinut laittaa kun lahoa oli riittämiin aukkoa tehdessä.

    Seuraava aukko tuli istutettua vuoronperään harvakseltaan hybridiä ja rauduskoivua. Leppä ja hieskoivu ovat pärjänneet sielläkin nopeammin, raudus vähän hybridiä paremmin vielä ainakin. Luontaista tainta tuli riittämiin ympärille ja hirvet ovat pari kertaa talvessa jäkien perusteella käyneet verottamassa taimikkoa. Siksi se on tarkoitus nyt nauhoittaa ympäriinsä. Samalla laittaa nauhaa viime keväänäkin istutetulle rauduskoivikolle vaikka ne tänä talvena vielä ovat liian pieniä hirven ruuaksi.

    Johan tuli vuodatusta… Mutta jokaisessa taimikossa näyttää olevan kasvuvoimaa ihan riittämiin vielä (oksat ja kannot ovat jääneet maahan) ettei ole tullut mieleen vielä enempää lannoittaa/ kautta huolehtia noiden ravinnetasapainosta.

    jatkuu…

    Pähkäilijä

    …jatkuu

    Toki työläämpää on taimikonhoito 10 vuoden ikäisessä taimikossa mutta alueet eivät ole yli parin hehtaarin kokoisia yksikään eikä yli 80 metrin päässä tiestä joten yksi pala kerrallaan on tarkoitus hoitaa taimikot rankametsinä käsityönä ja projekti on kannattava. Kolme kiloa kuivaa rankaa on arvoltaan euron – jos samalla rahalla ostaisin sähköä torppani lämmitykseen.

    Seuraavan avohakkuun jälkeen lahjoitan maapohjan kahden sukupolven päähän ja tehkööt mitä haluavat.

    Kuinka paljon häviän kasvutappioina metsän kiertoaikana kun ensiraivaus tapahtuu 10 vuoden ikäisessä metsässä?

    Pähkäilijä

    Hatunnosto Kujalalle ja hänen rahoittajilleen. Sinänsä puuntuotannossa ei ole hätiä mitiä Suomessa kun neljännes metsistämme on oman onnensa nojassa muutenkin ”metsätalouden ulkopuolella” joten lopulle 3/4 hoidetulle metsälle on paremmat mahdollisuudet saada tuotos myytyäkin.

    Tosin tällä hetkellä metsäteollisuus saa kuitupuuta liikaakin kun ei harvennuksille riitä ostajia vaan osa menee energiaksi. Raumalla PK 3 sulkeminen vähentää 250 000 tonnia paperin tuotantoa (yli miljoona kuutioa kuitupuuta) joten se ei ainakaan kysyntää nosta.

    Eiköhän suurin osa puuntuottajista pyri kasvattamaan tukkia ja kuitua tulee vain se minimimäärä mitä eri metsänhoidollisissa toimenpiteissä on tarpeen kitkeä pois.

    Pähkäilijä

    Ei kait niissä muuta vikaa ole kun huono ulottuvuus. Jos ei yletä uralta tekemään puita kerralla vaan pitää lähteä sivulle tökkimään tai tehdä erikseen keskelle haamu-ura lisääntyy siinä aina kolhimisriskit ja juurien yliajelut.

    Pähkäilijä

    Puusta tehtävävien biopolttoaineiden perään haaveilu on tällä hetkellä turhaa kun nykymenollakaan ei metsämme riittäsi korvaamaan edes kivihiilen, maakaasun ja lämmitysöljyn käyttöä maassamme. Edellämainitut tuotteet on kuitenkin paljon helpompi korvata pienemmän jalostusasteen puutuotteilla (hake, murske,klapi [turvetta unohtamatta]).

    Jotenkin ei mahdu pienen ihmisen jakeluun miksi puusta jalostaa biodieseliä ja samaan aikaan tuoda naapuritontille kivihiiltä polttoon…

    Mutta tuotekehittelyyn on perinteiset puuteollisuuden yritykset käyttäneet prosentin verran silloin kun Nokia käytti 10%… Hyvä jos nyt panostavat enemmän.

    Pähkäilijä

    Pahoittelut että sotkin tämän keskusteluketjun tarkertumalla karkoitenauhan materiaaliin…

    Moderointi vois siirtää pari viimeistä sivua vaikka jonkun toisen otsikon alle ja tässä jos jatkuisi mielenkiintoinen keskustelu lepän kasvatuksesta kun aihe nyt karkasi ihan jonnekin muualle…

    Pähkäilijä

    Muovi ja nokihan ne pahimmat sellupilaajat on. Siksi tuo materiaali tuli googlattuakin ja muoviahan se näytti olevan.

    Mielenkiintoista kunhan paketti tulee onko siinä erikseen mainintaa aiheesta.

    Pähkäilijä

    Mites tuo LDPE eli polyeteeni vaikuttaa myöhemmin jos se kasvaa puun sisään ja on käyttänyt jotain sellunkeittoon soveltuvaa puuta hirvikarkotenauhan tolppana? Täälläkin tuli Uittokalustolta muutama rulla nauhaa tilattua, sanookos sähköyhtiö mitä jos vetäsee nauhaa sähköpylväisiin kun niitä ois sopivasti tarjolla muutama kappale rajalla?

    Pähkäilijä

    Kukapa ei olisi meistä tehnyt puita ajouran ulottumattomiin ja vinssannut niitä sitten lähemmäs… Täälläkin vinssi on saanut ruostua vuosia ja näillä näkymin tulevaisuudessakaan käyttömäärät eivät tulene lisääntymään mutta hyvähän se on varuilla pitää vehjettä jos joskus tarviaa…

    Kyseessä lienee joku ensiharvennus jos ajourat vievät tilaa metsäpohjalta? Kakkosharvennuksella periaatteessa mahtuu ajamaan koneella jokaisesta välistä.

Esillä 10 vastausta, 771 - 780 (kaikkiaan 907)