Käyttäjän Pähkäilijä kirjoittamat vastaukset
-
Korpituvan Taneli kirjoitti:
Tämä puoluesidonnaisuus on tosiaankin ollut riesa monissa etujärjestöissä ja on sitä vieläkin hyvin monissa liitoissa.
#################
Samaan ongelmaan törmäsin aikoinani hyvinkin metsäisellä alalla Puu-Ja Erityisalojen liitossa. Vaalien lähestyessä alkoi postia tulemaan liiton vasemmistoliiton edustajalta (sihteeri) ja sdp:n edustalta (puheenjohtaja). Ilmoitin kuuluvani vain ammattiliittoon enkä punakaartiin.
Metsäkoneala on yhtä huonosti järjestäytynyttä kun itse metsänomistajienkin puoli, mikä aiheuttaa oman koomisuutensa kun aikoinaan mainostettiin ”Suomi elää metsästä”, mutta eihän nälkäviulun vinguttaja ole koskaan päässytkään rikastumaan, viisaammat ovat ymmärtäneet lähteä hankkimaan elantonsa sieltä mistä sen saa helpommalla ja leveämpänä.
Puunmyyntilakko olisi kädenojennus metsäteollisuudelle. Harvat enää näyttävät muistavan työsulkua tämän vuosituhannen puolelta. Siinä metsäteollisuudelle kannatti seisottaa koneita kun tarjonnassa on ylituotantoa kokoajan. Kärsijöinä olivat kaikki muut tasapuolisesti. Kapasiteetin alasajoa tulee maassamme tapahtumaan edelleen eikä puunostopuolella ole viime vuosina ollut (yhtä piikkiä lukuunottamatta) ääretöntä hinkua kaupan tekoon muutenkaan kun puuta tulee yli omien tarpeiden tarjolle muutenkin.
Neljännes metsistämme on hoitotoimien ulkopuolella nyttenkin heitteille jätettynä. Tämä on sentäs jonkinnäköinen pelastus puunmyyjille, jos tarjontaa olisi neljännes enemmän mitä siitä sitten seuraisi…
Aikamoisen faceliftin saa viiden viran vihtorit tehdä jos joku päivä MTKoohon liityn, kuten MHY myös osoitti munattomuutensa samalla tavoin puukartelliaikana, herrojen kanssa marjassa olivat molemmat…
Jos kympillä motti saat hakattua pitää keskikoon olla 200 litran paikkeilla.
EDIT – ja silloin katsoa myös hintaeroa hankintatukin suhteen verrattuna pystykaupan tukkiin
”Minkä helmi helpottaa sen maalis maksaa”
mutta nou hätä, ennen juhannusta kaikki ehditään pälvelle.
Ajankohdaksi tuonne kuusikkoon menolle käy isänpäivän ja äitienpäivän välinen aika. Tosin voihan siellä käydä äitienpäivästä isänpäiväänkin mutta elä silloin ala kuusia sahailemaan.
http://www.metsavastaa.net/files/metsavastaa/pdf/15FHyvan205Fmetsanhoidon5Fsuositukset2Epdf.pdf
tuosta linkistä ota turhat välilyönnit pois ja lue sivut 32,33 ja 34
Kuinka paljon on suojaetäisyys puun latvasta alimpaan linjaan 110 kv linjassa?
Malliesimerkkinä maaton okt asuja haluaisi hankkia omat polttopuunsa vaikka linjanalusta raivaamalla mihin mittaan voi puun kasvattaa? OKT asujalle riittää yhden tolpanvälin pohja puuta. Tuollaiselta avohakkuulta risunkerääminen onnistuu helpommin kun taimikosta. Laitteistona palahakkuri (youtubesta löytyy nimellä Rebak) jolla tekee tavaran vaikka klapisäkkeihin ja kattilaksi alapalokattila tai ”kynttilä” (eli Stropuva) jossa voi polttaa panossyöttöisestikin puut pois.
20 kv linjalla näyttää olevan jopa 5-6 metristäkin raippaa mitä raivaavat. Muutaman kerran kun sadon keräis pois saisi maatakin köyhtymään eikä linjan alusmaita niin paljoa tarviais enää raivaillakkaan.
No kyllä yhdestä näköjään riittäs täällä talveksi syömistä jos ei tule kasvutappioita ja joku muu ehdi syömään ensin.
Googletettua
Liha Lapin Poron kylmäsavulihaan saadaan Suomen poronhoitoalueella syntyneistä, kasvaneista ja teurastetuista poroista, jotka laiduntavat vapaasti luonnonlaitumilla kevään, kesän, syksyn ja alkutalven ennen teurastusta. Tänä ajanjaksona ne keräävät lähes kaiken ravintonsa määritellyltä maantieteelliseltä alueelta luonnosta. Ravinto koostuu pääasiassa heinä- ja ruohokasveista, sienistä ja jäkälistä. Teurasporoista noin 70–75 % on 5–8 kuukauden ikäisiä vasoja, joiden teuraspaino on noin 22 kg. Vaadinten (aikuisten naarasporojen) keskipaino on noin 35 kg ja suurimpien urosten teuraspaino voi olla 70–80 kg.
EDIT http://fi.wikipedia.org/wiki/Poronhoito
Porokarjojen koko alkoi 1800-luvulla kasvaa nopeasti. Esimerkiksi inarilaisilla oli 1800-luvun puolivälissä n. 2000 poroa. Vuonna 1880 porojen määrä Inarissa oli noussut yli yhdeksän tuhannen, ja vuosisadan vaihteessa poroja laskettiin olevan 34 612
Petri kirjoitti
Rotstop sopii siten raivaussahamiehelle paremmin kuin tuo urea-vaihtoehto, mikä on selkeästi kaupallisen toimijan massatavaraa.
###############Jos on tuttavapiirissä motourakoitsija niin voihan kysästä jos sais ureaa ostettua omaan astiaan. Raivaushommissa liian tiivistahtinen pulloruokinta kyllä lisää ureaneritystä raivaajaltakin mutta työtahti tyssää.
Urea käy myös lannoitteeksi samalla typpipitoisuutensa takia.
Kun ei kevääksi mistään hirvenvasaa näytä saavan laidunelämeksi niin onkos tietoa mihin hintaan sais poronvasan ja minkä verran se yhdessä kesässä lihoisi eli syksyn teuraspaino ja lihamäärä?
Eikös tuokin ihan niittyläimenä kesän pärjäis?
Timppa kirjoitti
Jännä tosiaan tuo mielipiteiden vaihtelu. Reilu 10 vuotta sitten tarjottiin karuihinkin kohteisiin kuusta. Kun silloin takavuosina sitten istutettiin lähes kaikkialle mäntyä.
####################
tarinat kertovat täällä Kutsetin kauan sitten edesmenneestä metsäherrasta joka suorasukaisesti asian ilmaisi puolen vuosisataa sitten
”pois kuuset kuivilta kankailta ja kommunistit Kemppilästä”
(jälkimmäinen viittasi hänen asuinpaikkaansa)
Kuvia löytyy paljon kun käyttää googlen kuvahakua ja laittaa sinne äänisen niemimaan kyriilisin kirjaimin
Онежский полуостров
oletettavasti tämä softa ei tue kyriiliilisiä mutta saat kopioitua tuon onesky poluostrov tekstin vaikka wikipediasta hakusanalla äänisen niemimaa.
EDIT – tuki näjöjään kyriilisiä