Käyttäjän Pähkäilijä kirjoittamat vastaukset
-
Metsuri-motokuski kirjoitti:
Tuossa on kiljotiinikatkaisu. Olen joskus kuullut että myynntipuuksi ei sopisi kiljotiinikatkaistu puu.
####################Miten siisti leikkuujälki giljotiinillä tulee tuoreen puun kanssa? Kuivaa tehdessä tulee kyllä tikkuinen mutta tuoreen kanssa jälki voi olla ihan siisti. Joku giljotiinikoneen käyttäjä voinee kommentoida.
Ainakin youtubessa kun katsoo vaikka Bilkettä
on leikkauspinta siisti. Vähän kun sahalla käydessä huomaa tuleeko hake suoraan sahalinjalta vai kuivaamon tasauspätkistä.
Lukijoiden kuviin jo kirjoitinkin mutta toistan täälläkin.
Omakohtaisia kokemuksia vastaavasta on käynyt kerran Asta myrskyn jälkeen. Kaadoin tielle päin kallelleen jäänyttä koivua. Kaatokolo oli reilu ja pitopuutakin jäi paljon jäljelle kun kuului poks ja puu lähti.
Samasta syystä myrskypuista ei tule kunnon tukkiakaan kun solurakenne on rikki vaikka päällepäin näyttää hyvälle. Sahauksen jälkeen menee tikuiksi.
Kun tuossakin haapa oli valmiiksi kallellaan olisikohan se joskus kovemman tuulen takia rikkonut solurakenteensa ja siksi karkasi kesken sahauksen?
Jos maalämmöllä saa 1/3 energiaa maasta kun loput hoitaa sähköllä patteritalossa niin millä Suomessa tuotetaan se helmikuun pakkasten aikainen sähkö kun tuulesta, auringosta ja vesivoimastakin on todella vähän apua.
Kunhan etäluettavat mittarit saadaan kaikkialle ja pörssisähkön mukaan se määräytyy nyttenkin sähkönhinta maalaamatta piruja seinille enempää tulee tässä maassa kohta eteen ajankohta jolloin vanhojen ydinvoimaloiden käyttötunnit tulevat täyteen ja uusia on yksi valmistumassa voi jokainen kristallipalloonsa katsoa mikä on sähkönhinta vaikka 20 vuoden päästä, mikä nyt on normaali aika jos lämmitysjärjestelmää uusii.
edit – siis 2/3 osaa maasta ja 1/3 osa sähköä
Ihan otsikon aiheeseen liittyen
Milloin Suomessa on viimeeksi rakennettu uusi paperi/kartonki/sellutehdas tai suurempi saha?`
Ennenkun alkaa päivittelykeskustelu aiheesta niin jokainen voi päissään miettiä vastaakos se uutta jos vaikka
– päivittää Mckullokkiin uuden ketjun ja laipan
– päivittää Vajanan joutsalaisen Foresteriin
– päivittää näytön tietokoneeseensa
– päivittää emännän rintavarustuksen silikoneilla
– päivittää rintamamiestalon lämmityksen uusilla pattereillaEli missä vaiheessa laitosten elinkaarta mennään. Ympäriltään jokainen huomaa miten tekniikka on mennyt eteenpäin ja kannattaa katsoa ympärilleen minkä vuosikymmenen keskellä asuu.
Noiden soiden ennalistamisen suhteen on sinänsä koomista että mihin ajankohtaan tähdätään. Alunperinhän se on ollut järvi. Vielä monen metrin syvyydestä suolta löytyy sinne vuosituhansien saatossa kaatuneita rantapuita joten se on ollut myös metsä kunnes vesi on noussut tarpeeksi ja metsäkin on kuollut.
Soilta tulee valumia, mutta niitä tulee myös rauhoitetuilta soilta joka usein tuntuu unohtuvan. Turvesoilla on sentäs jonkinnäköiset valuma-altaat nykyisin, mennävuosituhannella menivät liikaa hälläväliä tyylillä ja yleensäkin luottamuksen voi menettää vain kerran.
http://www.havel.fi/index.php?470
tuossa on rullaveto ja itse pätkiminen toimii omalla vauhdillaan jolloin voi valkata seuraavan puun kun edellistä tehdään.
edit
tuon sykekouran etuna on alhainen öljyntarve jolloin se käy vehkeeseen kun vehkeeseen. Rullia varten tarttee tuoton olla ihan eri luokkaa.
Eikös 40 vuotta sitten tukin hinta ollu 300 markan paikkeilla eli 50€? Kun siitä alkaa piirtämään indeksiviivaa niin huomaa 70€/m3 osuvan 70 luvulle kun Nordean rahanarvokertoimella pitäs 1973 300 markan olla 2012 330 euroa.
Topitam kirjoitti:
500 kiintoa polttopuuta kaupattuna vuodessa on jo aika iso rojo…1250irtoo eli oletetulla 3m2/h vauhdilla johon saa jo huitoa kuluu kunnioitettavat 416h
#########################500 kiintoa on kyllä 1250 irtoa
3 kiintoa tunnissa on vastaavasti 416 tunnissa 1248 kiintoa.
Mitään kättä pitempää ei ole tähän tarjota mutta Great Britain saaren puolivälissä meni kuusikko nurin 40 vuotiaana. Jostain muistelelen lukeneeni että Australissa kuusen kanssa mennään 30 vuoden kierrossa ja ensiharvennus osuu 10 vuotiaaseen metsikköön.
Topi, hivenen vielä lisäpähkäilyä niin pääset sopivalle tasolle.
A 50 mottia
B 500 mottia
C 5 000 mottia
ps – kyse kiintokuutioista. Sen perusteella konekantaa rakennetaan.