Käyttäjän Pähkäilijä kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä kokopuun korjuun hintoja kun täältäpäin ei giljotiinikouria enää juuri ole näkynyt kun niistä uupuu kantokäsittelylaitteet.
Tokihan se joutuisampaa kun samalla saa tehdä leveämmät ajouratkin kun ajokoneen kuormasta tulee sellainen heinäkasa jossa oksat sojottavat pankkojen ulkopuolelle yli puoli metriä puolellaan ettei samat urat riitä mitä karsitulla puulla kun jääviin puihin yrittää olla jättämättä pilkkoja.
Karsitun energiapuun teko ei eroa harvenentamisesta muuten kun kaikki menee yhteen kasaan.
http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Metsauutiset/2013/5/Energiapuun-korjuun-laatu-huono–/
Toisaalta jossainpäin pilataan 2/3 varmuudella jäävä metsä…
Harrastelija kirjoitti
– metsuriyrittäjälle teko ja metsätien varteen = 16 – 18 €/m3
################tuohon hintaan ei synny pelkkä tekokkaan pieniläpimittaisella puulla.
Jossain syksyn Metsälehden jutussa oli karsitusta energiapuusta tienvarsihinta 32€/m3 Keski-Suomen suunnalla. Nuo kakkosella alkavat hinnat lienevät karsimattomia puita?
Kuivan puun pilkkomisessa tuppaa sahanpurua pöllyämään enemmän etenkin jos on tuulinen keli ja sahatesssa on paljon pärisevämpi soundi. Perstuntumalta Hakki-Pilkkeessä alkaa sylinteristä loppua voima etenkin kuivia kuusia pilkkoessa.
Minusta tuore puu on paljon mukavampaa sahata ja halkoa kuin kuiva, vaikka onkin painavampaa.
Jos rajan itäpuolella ajelee niin sama mihin suuntaan Pietarista lähtee näkee ettei laajat peltoaukeat metsity vaikka ovat olleet vieljelemättä parikymmentä vuotta.
Tosin heinän tilalle tulee nykyisin jättiputki joten yksi lajinvaihto on tapahtunut tällä aikaa…
Kunhan lehti tulee puuhun niin näet mitä puuta se risukko on 🙂
Täällä tuli yksi vastaava palanen aikoinaan, tosin vain parin hehtaarin kokoinen. Risukosta syntyi raivaussahan kanssa koivikko ja aluspuina näyttää olevan mäntyä ja kuusta jonkin verran. Mihin ei koivua jäänyt jätin leppää, haapaa, pihjalaa jne jotka seuraavassa vaiheessa saa korjattua polttopuiksi. Koivuilla tosin on täälläpäin paha tapa mennä hirven suuhun joten kunnon lehtipuustoa ei saata aikaan saada.
Sitäkin vois käydä oksasaksimassa kesällä jos muistaa niin näkee mitä on viiteen vuoteen kehityksessä tapahtunut.
Metsäkeskustakaan ei taida enempää enää istutusten seuranta kiinnostaa kun puusta on ylituotantoa muutenkin.
Mennävuosituhannella on paljonkin harrastettu ko toimintaa ja silloin toimintatapa oli nimeltään harsintaa.
uppia
Oli tänään mahdollisuus testata tuollaista pystysylinterillä olevaa halkojaa. Metrinen ei sitten käy laitteelle mitenkään ellei halkea heti päästä. Terä jää jumiin puoleen väliin kun sylinterissä loppuu liike. Sitten nostetaan koko puu ylös ja joko vaihdetaan alasinlevy ylempään kohtaan tai joku toinen puu alle jolla saa tehtyä liikkeen loppuun asti ja puun halkaistua.
Sitten siinä leikissä ei enää sivutuet auta ja jos yksin touhuaa voi olla kun konsanaan pölkyllä päähän lyöty 🙂
lyhyemmälle pölkylle laite oli ihan ok, 10 tonnin sylinteri jaksoi halkaista oksaisemmatkin kuuset, tosin alasinlevy vaikutti sen verran heppoiselle että ei taida olla pitkäikäinen paksumpien puiden käsittelyssä. Samoin työskentelykorkeus ei ole hyvä suurimpien puiden kanssa kun ne pitää nostaa ensin metrin korkeudelle ennen halkomista.
http://www.co2footprint.fi/hakkuuhinnasto.htm
Tuossa yksi hinnasto.
Profi 40 oikea paino olisi kiva tietää kun siihen laitaan ketjut ja telat, oletettavasti etupyöriin myös suolavedet. Mutta ei Profin takana taida ajaa Terriä tai Vimekkiä vaan ajokoneen paino on 20 tonnin paikkeilla kuorma päällä vähintään ja siitä ne juuristotuhot tulevat.
Aloituksesta poimittua
Esimerkiksi talvihakkuilla pitäisi konekantaa pienentää varsinkin kuusikoiden harvennuksissa.
#############Mitäköhän tämä lause mahtaa pitää sisällään?
A pienempiä motoja lyhyellä puomilla jotka tekevät ajourat 10 metrin välein?
B pienempiä ajokoneita pienemmillä kuormatiloilla jotka ajavat sitten samaa uraa useamman kerran?
Näissä yleensä (enempää yleistämättä) kauhistellaan 20 tonnin painoista motoa joka on riittävän tukeva että pystyy tekemään puita 10 metrin päästäkin kun se puomin nokassa keikkuva moottorisaha painaa tuhannen kiloa. Sitten unohdetaan 15 tonnia painava pikkunen ajokone joka kuskaa 10 tonnin kuormaa useamman kerran samaa uraa pitkin.
Kun ensiharvennuksella tähdätään jonnekin 1000 runkoon hehtaarilla ei ajourat kasvupohjaa vie.