Käyttäjän Pähkäilijä kirjoittamat vastaukset
-
Nyt Jesse puhuu asiaa. Hirvikantaa siis voidaankin kasvattaa jos taimikot jätetään huonolle hoidolle. Sitten vasta kunnostetaan kun hakkuutoimet aloitetaan. Eihän tuo vallan huono ajatus ole. Sitähän kannattaisi testata.
Lähetetty: 6 h, 36 min sitten
Lähettäjä: Metsuri motokuski
##############Ei tulis mieleen yhtään kuvioa jossa ko toimintaa on jo testattu?
Meidän alueella taitaa suurin osa hirviporukasta olla metsänomistajia ja luvat on aina käytetty, määrääkin on saatu nostettua mutta silti talvehtiva kanta pyörii vitosen paikkeilla edelleen kun enempää lupia ei ole saatu. Kyllä maat on saatu lihaa vastaan vuokralle eikä kukaan ole estämässä metsästystä. Yrittänevät lisää lupia ensi syksylle.
Ketkä ovat hirvivahingoista korvauksia saaneet niin miten niissä lasketaan kasvutappiot/ vuosi? Jos metsän kierto viivästyy vaikka 10 vuotta taimikon uudelleen perustamisen takia tai kuusen laitolla ei kuuselle soveltuvassa maaperässä vaikka 20 vuotta sekä laadun heikennys (tukista lahoon) + ylimääräinen työ.
Malliesimerkkinä Savukosken Nuorttijoella taimenen emokalojen kalastukseta tuli yli 13 000€ korvaukset kun siinä on odotusarvoakin mukana.
Hyvä että motomitta on noillakin käytössä. Helmikuussa 2011 seurasin yhtä saarisavottaa jossa oli 4 eri puunmyyjää ja sitten tuli 4 eri pinoa joka laadusta tehdasmittaa varten…
Kun Suomessa kuolee keskimäärin 8 ihmistä hirvien takia olisi parempi vaihtoehto jos kuolisi nolla hirvien ja yksi susien takia. Kantojen säätelyllä saataisiin tämäkin aikaan.
MJO kuten Suorittava porras, onnittelut Teille kun olette noin onnellisessa asemassa. Valitettavasti joka puolella Suomea ei asiat ole noin hyvin.
Hirvettömillä alueilla toivottavasti ei tapahdu kuusettumista samassa mittakaavasssa kuin hirvikärpäsalueilla vaan käytetään tilaisuus hyväksi ja istutetaan ei hirvenkestäviä lajeja.
Ei hirvivahingot vähentyneet vaan korvauskäytäntö muuttui ja siksi on vähemmän korvattu hirvivahinkoja. Aiheesta vähän Metsäuutisissa ja enemmän päivän Metsälehdessä.
Hirvien syömien taimien määrä on juuri sen verran kuin on hirviä alueella. Näyttää pahasti sille ettei enää kantaa onnistuta valitettavasti tästä vähentämään. Täälläkin oli talvikanta viiden paikkeilla per 1000 hehtaaria, Tuosta jos kanta saataisiin 1 per 1000 hehtaaria vähenisi hirvituhot 80%.
Edit
Suomeen kun saataisiin 5 000 yksilön hirvikanta vähenisi tuhot 95%
Paljonko se on ”pähkäilijä” karsitun ja kokopuun korjuun hintaero -kun noin tunnut tietävän ?
Lähetetty: 07.05.2013
Lähettäjä: harrastelija
#######################Tän päivän Metsälehdessä sivulta 12 bongattu
”Karsitun rangan korjuun yleistymiseen kokopuun korjuun sijaan on Marttilan mukaan syynä korjuuolosuhteiden lisäksi se, että energiapuun laatu paranee, tuki mottia kohti parempi sekä KORJUUN KUSTANNUKSET PIENEMMÄT.
Kokopuukorjuuta käytetään edelleen pieniläpimittaisten metsiköiden korjuussa, jossa rungon koko on alle 50 litraa”
Tuosta noin äkkiseltään laskemalla alle 50 litaisen metsikön motokorjuuta + ajoa ei saa alle 20 eurolla, joten kokorunkojen suhteen sitten summa on enemmän. Mikäli kokorungosta saa 25€ kuutiolle ja saanto on 30 kuutioa hehtaarilta tuleehan siitä tuloja jopa kymppejä.
Jos kohde on aikoinaan raivattu lähtee sitten ensiharvennukselta hehtaarilta satasia ja koko metsä kasvaa vielä 10 vuotta pitempään ennenkun on tarvetta tehdä ajouria.
Syntyykös U:n kauppa motomitalla ja M:n kauppa tehdasmitalla? Jälkimmäisessä sahalta raakatut muuttuvat kuiduksi ennen maksamista?
Tuossa hypyssä 2-3% raakkiprosentti sitten näkyy lompakossa. (tosin ko organisaation kanssa kun en ole kauppoja tehnyt niin tämä asia on kuulopuheiden tasolla meikäläiselle).
Urakoitkos ulkopuolisille Topi? 30 mottia alle satasella tien varteen tekis alle 3.3€/m3. Tai jos tuossa on pelkkä teko niin kyllä sekin käy, järjestän ajon itse.
Voisin tarjota seuraavan ensiharvennuksen sinun tehtäväksi kokorunkona kun hinta tuntus olevan kohdallaan.