Käyttäjän Pähkäilijä kirjoittamat vastaukset
-
Kovin mäkisessä/ tuiskuisessa maisemassa Taneli asustelee jos tarviaa monta kertaa päivässä auruuttaa…
Työkseni kun metsässä käy ympäri vuoden on tähän asti pärjännyt 2 vetoisella pakurilla jossa tiukan paikan tullen vetää vain toinen eturengas eikä täällä kaakonkulmalla tarvia auruuttaa edes teitä joka viikkokaan…
Autoon on hyvä mahtua sisälle kaikenlaista työhön liittyvää, voiteluaineita, letkuja, moottorisahaa jne. Avolava on huono kun siellä on kaikki märkiä vaikka hyvä toisaalta kun voi nostaa polttoainesäiliön kyytiin eikä tarvitse kärryä sitten tuoda mukanaan.
Mutta yleensä metsäkulkuneuvossa ei tarvita edes toista istuinta joten 5 paikkaiset on yhtä turhia kuten verhoillut takakontitkin.
Nykyisin metsää hävitetään käyttämällä sanaa ennallistaminen eikä ojitettuihin soihinkaan saa turpeelle nostolupaa. Toisaalta suohehtaarit kun kasvavat vuosittain niin määrä kait lasketaan hiilinieluun?
Metsämaan lisäys on Suomessa helposti tehtyä.
1 ojitetaan suo
2 nostetaan turpeet pois
3 metsitetään alue
tarpeen vaatiessa jätetään vaihe 2 pois.
Ylläpito vois siivota nämä yksinpuheliut pois kun tämäkin ketju on muuten ihan asiallisena kestänyt ja poistaa tämänkin viestin samalla.
Kiitos
Gla, juu kuva meni liian rakeiseksi kun yritin zoomailla siksi kysyinkin originelliä jossa voi pikselit riittää.
Helpoin tapa zoomata on CTRL pohjaan ja + näppäimellä zoomaus, pienennystä siiten – näppäimellä.
Mutta noin pahoiksi ne eivät kerkeä parissakymmenessä vuodessa kuin tuolla suorittavan kuvissa oli. Kelpaavat kyllä kemihierteellekkin.
Lähetetty: 1 h, 39 min sitten
Lähettäjä: jees h-valta
##########Suorittava porras, saatko zoomattua alkuperäistä valokuvaa sen verran että pääsis lustoja laskemaan? Ihan mielenkiinnosta miten vanhoja tyviä kuvassa onkaan näytillä…
On haavalla muitakin riesoja
”Alunperin 1960-luvulla
perustettujen hybridihaavikoiden toisen sukupolven
vesakoiden v. 2001 tehdyissä inventoinneissa on selvinnyt, että N. populi voi vaurioittaa jopa 90 %:a vesasyntyisistä rungoista, mitä voidaan pitää merkittävänä tuhona. Kuolleisuuskin voi olla yli 50 %”http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff04/ff041079.pdf
EDIT
”Uusien tuhonaiheuttajien ilmaantumisen riski on syytä ottaa jatkossakin vakavasti, kuten kuoripoltteen ja haavanroson esimerkit osoittavat. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa esiintyy useita sieniä, jotka voisivat meille levitessään aiheuttaa laajamittaisia
tuhoja. Parkerella populi -sieni voi aiheuttaa hybridihaavalla jopa 93 %:n kuolleisuuden (Enebak ym. 1996). Ilmeisesti samaa tai lähisukuista sientä esiintyy myös Ruotsissa (Erikson 1986). Toinen potentiaalinen uhka on lehtien ja versojen lakastumista
(engl. bronze leaf disease) aiheuttava Apioplagiostomapopuli -sieni, jolle sekä P. tremuloides, P. tremula että hybridihaapa ovat alttiita (Smith ym. 2002). ”Viimeisin Metlalta löytämä tutkimus on vuodelta 2004, oletettavasti henkilöt
Jari Hynynen, Anssi Ahtikoski ja Terhi Eskelinen, joista 2 ensimmäistä näyttää vielä olevan Metlan palkkalistoilla mutta ei ainakaan h-haapaa tutki nykyisissä tutkimushankkeissaan. Terhi Eskelinen ei ole Metlan sivuilla listattuna.
tietäisivät enemmän mitä on viimeiseen 10 vuoteen tapahtunut.
http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff04/ff041113.pdf
tuolta huomasin että 45% ensimmäisistä istutuksista onnistui
” Kun haapaviljelykset inventoitiin 1970-luvulla, 55 % siihen asti perustetuista metsiköistä todettiin joko tuhoutuneiksi tai metsänhoidolliselta kunnoltaan heikoiksi (Viherä-Aarnio 1999)”
H-haavan tutkimus näyttää tyssänneen vuoteen 2004